Höplän Täplän blogi
Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Höplän Täplän blogi

Verkkokaupan ohella Höplä Täplä päivittää blogiin mm. vinkkejä myytävien pelien ja leikkien käyttömahdollisuuksista sekä kerää ideapankiksi myös muita ajankohtaisia sekä käytännönläheisiä tarinoita/ ohjeita /toimintavinkkejä päiväkotiarkeen liittyen (esim. lasten kanssa toteutettavia taidetekniikoita). Kierrätys ja luonto ovat suuressa roolissa postauksissani. Kaikki ideat eivät ole omiani, vaan netissä kauan aikaa kiertäneitä vinkkejä, joita olen toteuttanut lasten kanssa joskus ja haluan tuoda ne tänne vinkkipankkiin helposti löydettäväksi.

Lisää vinkkejä löytyy lyhyemmistä postauksista Facebookista (Höplän Täplän loruleikit) sekä Instagramista (@loruleikit).

Blogitekstit kertyvät vuodesta toiseen vuodenaikojen kierron mukaan niin, että tuorein postaus on ylimmäisenä. Suosittelen siis selaamaan kaikki jutut, jos esim. etsit talveen liittyvää vinkkiä. Osa teksteistä toki ei rajoitu vuodenaikaan vaan sopii muokattavaksi luovasti milloin tahansa (esim eri kuvataidetekniikat). Hyödyntäkää niitä luovasti aina oman lapsiryhmänne mielenkiinnon kohteiden mukaan!


1 - 10 / 50 tuloksesta
Julkaistu , julkaisija

Kontaktivärjäyksellä luontohaamuja

Lue koko viesti: Kontaktivärjäyksellä luontohaamuja

 

 

Tämä upea paperinkoristelutekniikka palvelee seuraajistani niin korttiaskartelijoita kuin lasten kanssa touhuajiakin.

Tekniikan nimi on kontaktivärjäys.

 

En ole tähän mitään kursseja käynyt; vain lukenut netistä ja kokeillut, omiani säveltänyt ja kauniiksi & toimivaksi todennut. Olen siis työohjetta muokannut lapsiystävällisemmäksi ja ihan hyvä lopputulos tuli näinkin ilman tunnin keittämistä ja höyryjen haistelua.

Soveltuu siten vaikka päiväkoti-ikäisten lasten taidehetkeksi esim. isänpäiväkortin tai Halloween haamujen luontiin... valitettavasti en ehtinyt nyt työstää näitä sen kummemmin korteiksi kuin haamuiksikaan.

 

Googlettamalla "kontaktivärjäys" päädyt heti Pauliina Yliniityn sivuilla, jossa tekniikasta on lisätietoa.

 

 

 

 

Tarvikkeet (joita löytyy varmasti kyselemällä tuttavilta tai Roskalava-ryhmistä Facessa, jos ei itseltä löydy);

*Paperi; mielummin akvarellipaperi tai muu paksumpi paperi, mutta osa mallipaloista on kyllä kopiopaperiakin. Ohuen paperin kanssa on vain oltava varovainen, sillä ohut paperi tuppaa märkänä siirrellessä repeilemään. Varaa paperia 2 palaa / lapsi.

*Raita- ja alumiiniesineitä & kaakelilaattoja. Ohjeissa puhuttiin, että tarvitaan esim rauta- ja alumiinilevyjä, joiden väliin kasvit tulevat.  Minulla ei rauta- eikä sen kummemmin alumiinilevyjäkään ollut, mutta jostain luin, että kaakelilaatat käyvät. Näin myös jonkun kuvan, jossa laattojen tilalla oli käytetty myös paksua pahvia. 

Korvasin rautalevyt sillä, että tiputin pohjalle ruostuvia nauloja ym. esineitä. En ymmärrä kemiasta höykäsen pöläystä, joten en tiedä onko alumiinilla mikä osuus tuossa reaktiossa, mutta tungin ämpäriin myös yhden alumiiniastian. Jossain ohjeessa minusta ei alumiinia vaadittu, joten saattaa onnistua ilman sitäkin.

*Ämpäri ja/tai kattila + kiehuvaa vettä. Alkuperäisessä ohjeessa pyydettiin keittämään tunti, mutta halusin muokata tätä niin, että sen uskaltaa tehdä lasten kanssa nopeasti ja turvallisemmin. Hyvin onnistui minun kokeiluversiolla, jossa laitoin keitettyä vettä ämpäriin kaikkine lisukkeineen ja jätin sen kesällä tehdessä ulos ja syksyllä ihan pesuhuoneeseen tekemään taikojaan vuorokaudeksi. 

*Kasvien lehtiä ja kukkia. Käy ihan maahan pudonneet, osin maatuneet lehdet (muistathan, että lehdet säilyvät sisällä kauan kun säilytät niitä vedessä). Kesällä voi käyttää tuoreita lehtiä ja kukkia.

*Luraus etikkaa.

*Narua solmimiseen.

 

                           IMG_20211024_125329_Medium IMG_20211024_125350_Medium IMG_20211024_125402_Medium IMG_20211021_215041__01_Medium

 

Työvaiheet; 

Paperi leikataan sopiviksi paloiksi. Minulla oli pienet, 10x10cm laatat, joista paperinpalat tulivat yli, mutta sain narut kuitenkin kiinni sivuista kiristämällä, joten päätyjen muutaman sentin ylimeneminen ei haitannut.

Kasaa niin, että kasvi tulee kahden paperin väliin ja nämä litistetään laattojen väliin tiukaksi paketiksi. Eli kasaa esim.; laatta- paperi - kasvi – paperi – paperi – kasvi - paperi - laatta ja sido ne tiukaksi nipuksi narulla.

Keitä vettä, lado ruostuvat esineet ja paperi-kaakeliniput ämpäriin ja kaada kuumaa vettä niiden päälle, niin, että kaikki peittyvät. Lisää halutessasi reilu luraus etikkaa (ilmeisesti onnistuu ilmankin).

Siirrä saavi ulos ja anna veden jäähtyä. Itse otin kesällä ensimmäisestä kokeiluerästä yhden laatan pois jo n 8:n tunnin päästä ja kuvioita näkyi jo. Loput avasin vasta seuraavana päivänä. Toisella kerralla sekoittelin ruoste-esineitä ja värivettä kerran värjäyksen välillä, sillä se näytti alkuun kovin laimealta.

Avaa märät paketit varovasti, poista lehdet ja anna papereiden kuivaa rauhassa. Yhdestä kuvasta revin reunat märkänä, kun paperi on vielä haurasta. Näin saa kauniit reunukset vaikka korttiin. Kuivettuaan voi nämä paperit laittaa painon alle, jolloin ne oikenevat. 

 

                                                    IMG_20211021_214556-01_Medium

 

Paperit ovat niin uskomattoman kauniita, että näiden katselemista ei malttaisi lopettaakaan! Jokainen kuva on upea, ennalta arvaamaton yllätys! Useissa oli vieläpä niin, että värjäyspapereista tuli toistensa vastaverejä (toiselle puolelle tumma lehti + vaalea tausta, toiselle vaalea lehti + tumma tausta). Jokaisesta lehdestähän tulee siis 2 paperia, joten lapset voivat vaikka tehdä pareittain vaihtokauppoja. 

Niin upeita luonnon omia luontohaamuja!

 

Olethan vieraillut jo Loruleikkien verkkokaupassa täällä? Joka kuukausi on jokin tuote kuukauden tarjoustuotteena n. -20-25%.

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Kirahvinkakkakastiketta lounaaksi, kiitos!

Lue koko viesti: Kirahvinkakkakastiketta lounaaksi, kiitos!
 
Kenelle kelpaisi lounaaksi kirahvinkakkakastike ja lisukkeena apinanyrjöpastaa?
 
Olen aikoja sitten napannut jostain some-ryhmistä alkuperäisen noidan ruokalista-idean ja useasti toteuttanut eri variaatioita aistitehtävänä naamiaisissa.
 
Huom! Tämä on toteutettu ennen koronaa, joten suosittelen käyttämään erityisen suurta harkintaa tekeekö tätä aistiharjoituksena (toki ruokalistaa voi lukea). Itse en esim. viime vuosina ole tätä toteuttanut koronan leviämisen pelossa. Jos toteutat, suosittelen käsien pesua erityisen tarkasti ennen ja jälkeen!
 
 
 
*Varaa 7 kpl kannellisia esim. kenkälaatikoita, joihin leikkaa käden mentävä aukko. Mitoita sisään matalia astioita, joissa on tunnusteltavia asioita; keitettyä pastaa / herneitä vedessä tai liisterissä / kiviä / langanpätkiä / kaurahiutale-vesiseosta / linssejä vedessä / liivatetta / liisteriä / pehmyttä kangasta jne.... kaikkea mitä keksitkään.
 
*Varmista, että kaikki laatikkosi mahtuvat tasolle, johon ruokalista tulee sekä se, että laatikon sisään mahtuu varaamasi matala astia.
 
*Tee laatikoiden ympärille jotain halloween-aiheista somistusta. Itse olen vetänyt hämärään huoneeseen laatikoiden päälle ison oranssin tai mustan sifonkikankaan ja esim. seinälle tuon julisteen ja valot (minulla on muovisia kurpitsalyhtyjä, joita virittelin valojen ympärille).
 
 
                            IMG_20201027_193958-01_Medium IMG_20201027_193938-01_Medium
 
*Käsipyyhepaperia kannattaa varata lähelle käden pyyhkimiseen ja sijoita "märät" ruuat loppuviikkoon, ettei esim pehmyt kangas sekoitu johonkin mönjään.
 
*Muista huomioida vahvasti allergiset lapset (vaikkei näitä kyllä toki syödäkään)!
 
*Alla olevassa kuvassa on erään vuoden noidan popparikulhon etsintään vihjelappusia, joita voit loruilla omilla päiväkotisi ryhmien nimillä. Nämä ovat myös huisin hauskoja päättely- ja etsimistehtäviä lapsista! Tässäkin kohtaa muista vallitseva koronaohjeistus! Isossa talossa ei ole viisasta juoksuttaa lapsia toisten ryhmätiloissa nyt, mutta kiva omissa ryhmätiloissakin toteutettuna.
 
 
                                     123085427_361655558480469_8755900814373033668_n_Medium
 
Muista, että ketään ei voi pakottaa työntämään kättään tuntemattomaan, mutta toimii hyvänä aistiharjoitteena ja hauskana keventäjänä niille, ketkä tämän uskaltavat tehdä. Huomioi, että käsien likaaminenkin voi olla ylivoimaista osalle lapsista.
Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Iloiset lehtihaamut

Lue koko viesti: Iloiset lehtihaamut
 
 
Haamu huutaa hymyillen;
"Haluan hellän halauksen!"
Kädet kohti kattoa.
Ei kai kaveri kaikkoa?
Ystävällisyys yllättää.
Pyöritään yöllä ympyrää!
Iloitaan ihan iisisti.
Kikatellaan kiltisti.
             Jonna Karosto
 
Sympaattiset, kolmiulotteiset, halausta kaipaavat Halloween-haamut eivät ole kovinkaan pelottavia, joten näitä uskaltaa tehdä lasten kanssa päiväkodissa vaikka roikkumaan ja pyörimään oksaan ilmavirran mukana. 
Jos joku ei halua haamua tehdä, voi hän vaihtoehtoisesti tehdä kauniin lehden omilla värivaihtoehdoilla ja kimallekoristeilla. Näissä töissä ei lapsen kädenjälki pääse hirvittävästi esiin, mutta siitä huolimatta jokainen huumu/lehti on varmasti tekijänsä näköinen erilaisine koristeineen ja silmien paikkoineen ja lisäksi kolmiulotteisessa partavaahtotaiteessa riittää kyllä tutkittavaa ja ihmeteltävää kaikille. Silminä on vesimelonin siemenet, jotka näyttivät aivan selvästi haamujen silmiltä melonipalassa. 
 
Materiaalit ja työvälineet;
Tarvitset tähän työhön puiden lehtiä, partavaahtoa, Eri Keeper- liimaa, värejä; esim. elintarvikevärejä/pullomaaleja, kimalletta, vesimelonin siemeniä tms. silmiksi. Toki silmät ja suun voi tehdä myös piirtämällä mustalla tussilla työn täysin kuivettua (menee useampi pv). Tällöinkään ei sitä kannata painaa kovinkaan paljoa, ettei pinta mene rikki.
Lehdet täytyy olla tuoreita (maasta kerätyt käy) ja ne säilyvät vedessä useamman päivän, joten ne voi kerätä etukäteen. Kuivaa kuitenkin lehti paperilla ennen kuin levität liimaseosta.
 
Huom! Partavaahto on usein hajusteellista, joten huomioithan ettet voi tehdä näitä tavallisilla partavaahdoilla, jos työpaikallasi on hajusteyliherkkyydestä kärsiviä!!!  
Huom! Katso myös lopusta hyvin tärkeät puhdistusohjeet ennen työn aloitusta, sillä ne määrittävät työvälineet!
 
Vaahtoseoksen tekeminen;
Sekoitussuhde on n. puolet liimaa ja n. puolet tai hiukan enemmän partavaahtoa  (+ mahdollisesti hiukan jotain vahvapigmenttistä väriä). 
 
Työstäminen;
Tiputetaan vaahtoliimaa sopiva määrä tuoreen lehden päälle kahta lusikkaa apuna käyttäen korkeaksi keoksi. Tämä tekniikka ei ole minusta maalaamista, vaan lähempänä kolmiuloitteista rakentamista. Lapset helposti lähtevät maalaamaan ja levittämään vaahtoa litteäksi, mutta voit kuvailla tai näyttää heille pallon pintaa, joka on pyöreä eikä litteä ja kertoa, että tarkoitus on jättää vaahto pyöreäksi.
Pintaa kannattaa hiukan tasoitella ja ohjailla kuvio oikeaan muotoon esim. lusikalla tai tikulla. Jos seos on kokkareista, saa sen sileäksi esim. hammastikulla kokkareita sekoittamalla, ihmeellistä kyllä!  Kuin taikatemppuna kokkareinen kasa onkin sileä ja ihanan tasainen (tai jos näin ei tapahdu, on siinä liian vähän vaahtoa ja liikaa liimaa).
 
Jos liima-vaahtokerros jää liian ohueksi, lehti alkaa kärpistyä sisäänpäin, mutta silloin vain haamu näyttää halaavan tiukemmin! Muista käsitellä hyvin varovasti näitä töitä, sillä kuiva lehti on herkkä hajoamaan.
 
 
                    IMG_20211007_170427-01_Medium
 
Seoksen värjääminen;
Seosta voi käyttää joko valkoisena tai sitä voi joko läpivärjätä ihan pienellä määrällä pullo- tai elintarvikeväriä (ei liian vetisellä värillä) tai kuten minä näissä tein; levitin valkoisen vaahdon lehdelle, väripisaroita pinnalle ja levittelin värit joko kokonaan sekaisin tai tikulla marmorimaiseksi.
 
Koristelu;
Kun seos on märkää, voi sen pinnalle tiputella koristeita kuten silmät tai kimalteita. Seoksessahan on jo liimaa, joten niitä ei tarvitse liimata työhön; tiputtaminen riittää tai ehkä kevyesti korkeintaan kynänkärjellä siirrellä tai painaltaa.
 
HUOM! Puhdistusohjeet;
Kun olet tehnyt kaikki työt vaahtoseoksilla, et voi huuhdella hanan alla käyttämiäsi työvälineitä!!! Liima jähmettyy putkiston pinnalle, joten työvälineistä on pyyhittävä paperilla pois enimmät liimavaahdot ja kuivettuaan karisteltava roskiin tai laitettava koko rasia roskiin. Siksi on hyvä kierrättää mm. jugurttipurkit ja muut joutavat tikut tai paksut pahvinpalat sekoitustikuiksi pestävien muovikippojen sijaan. 
 
 
Olethan tykännyt loruleikkien Facebook-sivuista ja seuraatko Instassa @loruleikit?
Verkkokaupasta täältä löydät pedagogiset pelit ja leikit sekä liikunta- ja lorukortit työkaluiksi arkeen työskennellessäsi lasten kanssa.
 
Halloweenin aikaan sopii erinomaisesti leikki Vanhan linnan kummitus. Voit tilata leikin joko tunneversiona täältä tai hymyversiona täältä. Leikkiä voi käyttää myös liikunnallisena versiona.
 
Tämä postaus on tehty yhteistyössä Eri Keeperin kanssa.
 
     IMG_20211007_170116-01_Medium

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Saippuakuplatykitystä

Lue koko viesti: Saippuakuplatykitystä
 
Tämä oli pakko kokeilla ja hyväksi todettu! Saippuakuplapuhallukseen uusia tuulia! Idean nappasin Instasta; @anasinifi_etkinlikdunyasin postauksesta, mutta hiukan yksinkertaistin muotoa. Pienemmälläkin muodostelmalla saisi jo tosi hauskan kuplatykityksen.
 
Tarvitset vain sakset, muovipillejä (en tiedä kuinka kauan paperipilli kestää saippualiuoksessa) ja kuumaliimaa. Minulla oli vielä sekä paksuja, että ohuita pillejä, mutta tämä toimii ihan kummilla vain.
 
Leikkaa pilleistä n 1 cm;n pituisia paloja valmiiksi. Pujota keskipalaksi ohuempi pillipala siveltimen varteen tai paksumpi kynään, jolloin on tosi helppo alkaa koota pillin paloja ympyräksi kuumaliiman avulla. Varo polttamasta sormia kuumaan liimaan! Pienemmälläkin muodostelmalla saisi jo tosi hauskan kuplatykityksen. Liimaa viimeiseksi syntyneeseen rakoon pillin haitariosa hiukan viistosti toiseen suuntaan, jolloin saippuaa saa helposti esim. pilttipurkin korkin päältä. Minulla oli valmista liuosta, mutta toiminee hyvin itsetekemälläkin.
 
                     IMG_20210725_141234_Medium
 
Tein nämä kolme "saippuakulpakonetta" noin vartissa, joten on todella nopeatekoinen ja näitä voi tehdä useampia lapsiryhmälle tai vaikka joka lapselle oman, jolloin hygieniakin on turvattu. Muistuta lasta, että ei ole tarkoitus puhaltaa varsipilliin vaan suoraan reikiin. Toki vartena voisi olla joku muukin kuin pilli, jos haluaa varmistaa, ettei tämä mene suuhun.
 
                                                  IMG_20210725_141619__01__01_Medium 
 
Saippuakulpia puhaltaessa kannattaa varoittaa lapsia, ettei syöksytä taaksepäin kovalla vauhdilla, sillä törmäyksiä sattuu herkästi takana olevien kanssa. Hyvä keino on laittaa lapset piiriin ja itse pyöriä ympäri, jolloin tuulenvire tekee kuplat ja ne jakautuvat tasaisesti. Lapset rakastavat kuplien kiinni ottamista, jolloin tulee huomaamatta leikin lomassa harjoitusta mm. hypyistä, nopeasta juoksemisesta ja myös toisten väistelystä... ja tietenkin suujumppaa puhaltamisen muodossa.
 
                                                                               IMG_20210725_141814__01__01_Medium IMG_20210725_141653__01_Medium
 
Kuplarykelmistä otettuja kuvia voi myös katsella lasten kanssa suurennettuna ja tutkia valon taittumista. Kuinka kauniita värejä niissä onkaan!
Kohdalleni ei ole sattunut, mutta olen kuullut joidenkin nesteiden sotkevan vaatteet niin, etteivät ne lähde puhtaaksi. Miettisin kaksi kertaa kannattaako kuplia ottaakaan esim. kalliiden pukujen aikana, mutta nyt on onneksi vielä kesävaatteiden aika!
 
Ja lopuksi on myös muistettava pesettää tietenkin lasten kädet saippuakuplaleikkien jälkeen.
 
Olethan jo tykännyt Höplän Täplän loruleikkien facebook-sivuista ja instassa @loruleikit? Verkkokauppaan pääset täältä. Varaudu tulevaan kauteen lasten kanssa tilaamalla joko edullisia ladattavia & tulostettavia tiedostoja tai valmiita tuotteita pedagogisen toiminnan tueksi. 
 
    
Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Kävykori kesäkukille

Lue koko viesti: Kävykori kesäkukille

 

Kohtaaminen mökkipolulla täydellisen, avautuneet kävyn kanssa aiheutti tämän päähänpiston ja sai aikaan upeita kukkakäpyjä, joita voi vaikka isompien kukista tykkäävien lasten kanssa puuhastella! Näistä tuli niin nättejä!
 
Auenneen kävyn suomujen väliin työnnetään siis juuri leikattujen kukkien & heinien varret ja käpy tuetaan pystyyn johonkin vesiastiaan, jolloin suomut sulkeutuvat pikkuhiljaa. Tätä ilmiötä kannattaa miettiä ja tutkia lasten kanssa myös irtokävyllä. Samalla kukatkin saavat vettä ja osa kukista kestääkin hyvänä aika kauan. Kuten kuvista näkyy, osa nuukahtaa pian (työn aloituksen ja kuvausten välissä oli n 8 t).
 
                                                                                     IMG_20210706_144049__01_Medium
 
Aluksi kukat eivät meinaa pysyä suomuissa, mutta suomujen sulkeuduttua kukat kiinnittyvät tosi napakasti käpyyn ja tällöin käpyä on helppo siirrellä ja ihailla, eikä kukat karkaa.
 
                              IMG_20210706_181220_Medium   IMG_20210706_172040_Medium
 
Kukat voi laittaa alempiinkin suomuihin, joissa ne pysyvät paremmin. Ei ole väliä vaikka ne kokoamisvaiheessa sojottavat rumasti sivuille - on hahmotettava lopputulos, kun suomut sulkeutuvat, jolloin kukatkin nousevat pystyyn!
Tämän voi tehdä myös kuusen käpyyn.
 
                                                                       IMG_20210706_172452_Medium
 
 
Kukkien tunnistamiseen on paljonkin ilmaisia ja käteviä sovelluksia (mm. PlantNet).
 
Luonnossa on todella kauniita kasveja, kuten hiirenvirnan lehdet tai rikkaruohoina pidetyt heinät. Niiden kauneus tulee esiin näissä asetelmissa ja jokaisen tekijän luovuus saa aikaan ihan omat luomukset omilla mieliväreillä!
 
Kuvausten jälkeen vasta muistin käpykorimobilet, joita tein n. 30 v. sitten vaahteranlehden ruodoilla. Nyt laitoin yhteen kukkakäpyyn pihlajanlehtien ruodon "korin kahvaksi" ja tuli aivan huikealuonnontaideteos !
 
 
                                                  IMG_20210706_180712__02_Medium 
 
Olethan jo tykännyt Höplän Täplän loruleikkien facebook-sivuista ja instassa @loruleikit? Verkkokauppaan pääset täältä. Varaudu tulevaan kauteen lasten kanssa tilaamalla joko edullisia ladattavia & tulostettavia tiedostoja tai valmiita tuotteita pedagogisen toiminnan tueksi.                
 
 
 
Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Tuskaisen ihana helle

Lue koko viesti: Tuskaisen ihana helle

       

       S s suihkepullo.

       R r raikas vesi.

       Kenet se kastelee NYT?

 

Niin minä kuin moni muukin on pähkäillyt tänä vuonna helpotusta paahtaviin helteisiin lapsille. Huomioitavana on nyt erityisesti hygienia kaikkien virusten vuoksi.

 

Helteet ovat toisaalta ihanaa aikaa varhaiskasvatuksessa, mutta toisaalta myös hyvin vaativaa ja mielipiteitä jakavaa. Jokainen tietää kuinka tärkeää ulkoilu on jokaiselle, mutta voiko lapsia viedä ulos jos lämpötila kipuaa yli hellerajan? Jokaisen lasten ihon suojauksesta ja nesteytyksestä on huolehdittava… myös niiden pienten taapertajien, jotka eivät osaa ilmaista janoaan. Toisille vanhemmille on tärkeää aurinkorasvan käyttö, kun toiset toivovat ainoan suojauksen olevan pitkät vaatteet ja sisällä olon (johon on joskus vaikea saada irrotettua henkilöstöä). Osa ei tuo rasvaa ollenkaan… kuinka näiden lasten ihoa suojellaan pitkinä hoitopäivinä paahtavan auringon alla? Lapsi kun ei pysy varjoisassa katoksessa kauaa omaehtoisesti.

 

Jokainen tietää kuinka vedellä ihon valelu tai kasvojen pesu viilentää hetkeksi itseäänkin, saati lasta. Kokosin muutamia vesivinkkejä sekä tärkeitä huomioita helteiden helpotukseen;

 

*Uinti viilentäisi luonnollisesti, mutta harvan päiväkodin pihalla on uintimahdollisuus. Pikkualtaat tai matalat vesisaavit voivat olla ratkaisu esim. perhepäivähoitajille pienen porukan kanssa, mutta hygienisyys on näissäkin huomioitava tarkkaan. Kuten myös turvallisuus lasten kanssa, joita ei voi jättää hetkeksikään valvomatta edes pienen vesialtaan äärelle.

 

*Jalallisia vesileikkialtaita monessa paikassa jo onkin, ja niiden ääressä lapset viihtyvät usein kauan varjossa. Tuskin ketään haittaa vaikka vähän paita tai kesäkengät kastuisivatkin, mutta tämäkään ei ole hygienistä eikä suositeltavaa… etenkään nyt korona-aikaan. Myös pulkat ovat hyviä altaita, jos ei oikeaa allasta ole. Ympärille mahtuu monta lasta ja vesi on helppo vaihtaa tiheästi uuteen.

 

              IMG_20190913_092734_2_Medium

 

*Itse hauskuutan lapsia pahimmilla helteillä hetken yllättävällä viileällä sadekuurolla, jonka tuon vesiletkulla sumuttamalla. Kummasti virkistää, kun lapset tepastelevat vuorotellen suihkun alta muutaman kerran ja vaatteet saavat sumutusta kylmästä vedestä. Ensimmäisellä kerralla tämä vaatii apuja kollegalta, että lapset oppivat kulkemaan ympyrää kiertäen jonoon taka kautta, eivätkä lähde säntäilemään takaisin päin ja aiheuta törmäysvaaraa.

 

                                            node15506939_2_Medium

 

*Myös sadetin on huippu pienelle lapsimäärälle, jos käytössä on letku! Meillä omat lapset olivat hyvin onnellisia sadetinhetkeen, jos vanhemmat eivät ehtineet käyttää rannalla.

 

*Vesileikeistä suosikki on myös ollut isojen traktoreiden ja poljettavien pyörien pesu tiski- tai lumiharjoilla. Ämpäriin vettä reilusti ja traktoreiden pesupiste pystyyn! Kuivaamiseen käy mainiosti vanhat pyyhkeet.

 

*Erilaiset vesilabyrintit / -putoukset ovat huippuja esim. kiinnitettynä vaikka aitaan. Tähän voi käyttää kierrätysastioita, kuten leikattuja mehu- ym. pulloja, joista voi tehdä kouruja ja putkia vedelle useaan kerrokseen. Alhaalla voi olla veden keräysastiana saavi, kulho tai dyno, josta voi veden kierrättää uudelleen. Muuta kuvaa ei minulla tällaisesta valitettavasti ole kuin ikivanha kuva mehupullojen uudesta elämästä syyssateilla. Jo pelkästään pohjan leikkaaminen yhdestä roskistuomion saaneesta pullosta tuo wow-efaktin vesileikkejä rakastaville vesihirmuille!

 

                       node13885888_2_Medium

 

*Leveiden pensseleiden ja tiskiharjojen kanssa vesitaide esim. betoniseinään tai lauta-aitaan on myös hauskaa touhua. Vielä hauskempaa on kun maalaa omia tai kaverin paljaita sääriä tai käsivarsia puhtailla pensseleillä! Puhtaalla tiskiharjalla saa kivoja roiskeita niin seinään kuin lapsiinkin. Itse olen antanut ulos monta vuotta leveitä pensseleitä ja tuntuu, että aina ne vain katoavat. Liekö viemäreiden pohjassa vai hiekan alla, mutta nyt arvelin, että kehittelen hammastikusta, superlonista ja narusta kuvissa olevia tupsuttimia ko. touhuun, jos ne löytyisivät paremmin.

 

*Vesipyssyleikit ovat monien päiväkotien hellepäivien lemppari, mutta niissä on vaarana sotaleikeistä mielensä pahoittavat vanhemmat ja myös usein isojen vesipyssyjen puute.

 

*Puhtaalla lääkeruiskuilla, pipeteillä tai ilmapallopumpulla ruiskuttelu on pienimuotoisempaa ja kastelee vain vähän kohdetta. Isommilla ruiskuilla saa hauskat roiskeet kun virittelee esim. mustan dynon johonkin pystyyn ja lapset ruiskuttavat voimalla siihen, jolloin vesi räiskyy lähellä olevien päälle kivasti. Luonnollisesti ruiskun täytyy olla puhdas (ei lääkekäytön jäljiltä). Isojen ruiskujen kohdalla kannattaa muistuttaa lapsia, että kenenkään ihoon tai silmään ei sillä voi ruiskuttaa suoraan, koska paine on kova ja voi vahingoittaa toista.

 

                           IMG_20210621_140806_2_Medium    IMG_20210620_183959__01_Medium    Screenshot_20210621-142421__01_Medium

 

* Helppo, hygieninen ja virkistävä ratkaisu on puhdas suihkepullo täynnä raikasta vettä! Halukkaita lapsia voi käydä ruiskuttelemassa leikkien lomassa tai leikkiä kehittelemääni leikkiä;

Lapset ovat piirissä ja kasvattaja kiertää suihkepullon kanssa lasten edestä. Lausutaan lorua samalla saaden suujumppaa;

 

S s suihkepullo.

R r raikas vesi.

Kenet se kastelee NYT?

 

… jolloin siinä kohdassa oleva lapsi saa suihkun. Tässä leikissä ei tarvitse lähteä juoksemaan karkuun, vaan uusi kierros aloitetaan heti perään suihkuttaen lopulta kaikki.

 

                                                     IMG_20210620_172157_2_Medium

 

*Sisällä ennen helleulkoilua olisi hyvä perustaa kampaamo, jossa lapset voisivat valita eri värisistä ”hiusväreistä” mieleisensä ja kampaaja suihkuttaisi suihkepullosta leikisti ko. värillä, mutta oikeasti hän suihkuttaa puhdalla vedellä lasten hiukset semimäräksi. Märät hiuksethan viilentävät helteellä huomattavasti päätä ja tekee olon siedettäväksi pitkäksi aikaa.

Värikiharoiden avulla opitaan sivutuotteena värejä ja niiden tilalla voisi myös olla Vanha maalipurkki-leikin pensselit, jos et jaksa omia kiharoita askarrella. Maalipurkkileikin voit tilata täältä itsellesi.

 

                        IMG_20210622_165253__01_2_Medium     IMG_20200531_161343_4_Medium

 

*Kampaamon ohella jalkahoitola on myös yksi hyvä virkistäytymiskeino eikä vaadi kuin istumapaikan ja saavin, johon jalat voi laittaa virkistäytymään vaikka kukkaisveteen. Ajan voi varata jalkahoitajalta puhelimitse tai kirjaamalla nimensä varauskalenteriin.... vai liekö jo sähköinen ajanvaraus käytössä ;) ? Koulutetut hoitajat aina muistavat huolehtia hygieniasta ja vaihtavat veden joka asiakkaan jälkeen!

 

                                                  IMG_20210620_183959__01_Medium

 

*Vesi-ilmapallojen heitto on myös perinteinen leikki, mutta sen hankaluus on, että ne on täytettävä sisällä etukäteen ja niitä on oltava paljon. Niinpä tämä hauskuus onkin aikamoista kertakäyttöistä roskaamista, josta syntyy turhaa muovijätettä vain pienen hetken ilosta.

 

*Jos vesi-ilmapallot täyttää viileällä vedellä, voi niillä kokeilla vesi-ilmapallorentoutusta / -viilennystä pyörittelemällä palloa pitkin lapsen selkää tai raajoja rauhoittavan musiikin soidessa taustalla tai samalla rauhoittavaa satua kertoen.

 

*Isompia lapsia voi viihdyttää esittämällä vesiämpärin pyöritysohjelmanumeron, jota lapset voivat opetella itsekin tekemään! Samalla voidaan tutkia miksi vesi pysyy ämpärissä ja huomata hitauden vaikutus veden käyttäytymiseen… ja kastua joko tahattomasti tai tahallisesti!

 

                                                                IMG_20210621_133022__01__01_Medium

 

*Jääpalojen sulatus ja argeologien jääkaivaukset on kaikilla varmasti tiedossa olevia hellepäivän vinkkejä kuten myös lelujen uinti-/ pesupäivät. Myös jääpalojen heitto maahan on hauskaa, joskin täytyy varoa jääpalasten sinkoutumista.

 

                                   node15308508_2_Medium  179_3_Medium

 

*En malta olla vinkkaamatta hellepäivän virkistykseksi myös mökkisuihkua. Meille hommattiin mökille ko. suihku, jossa siis ladattava pää upotetaan vettä täynnä olevaan ämpäriin ja toinen pää toimii käsisuihkuna. Todella kätevä laite vaikka lasten käsivarsien ja jalkojen huuhtomiseen helteellä. Lisäksi heti kasvattajana näin tässä oivan mahdollisuuden kuravaatekautena taloon, jossa ei ole kunnollista kuraeteistä!

 

                                            IMG_20190720_210233_1_Medium

 

Joko olet tykännyt Höplän Täplän loruleikkien facebook-sivuista ja ottanut Instassa seurantaan @loruleikit? Verkkokaupassa on joka kuukausi joku tuote reilussa tarjouksessa, joten käy ihmeessä vilkuilemassa löytyykö jotain kivaa tilattavaa. 

Mikäli itse tykkäät askarrella, voit ostaa tuotteita ladattavina tiedostoina edullisemmin täältä ja laminoida tuotteet itse.

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Soodamaalaus koukuttaa

Lue koko viesti: Soodamaalaus koukuttaa

 

Onko soodamaalaus tuttu? Arvaatko mikä persikan värinen kukkamaljakko on ollut alunperin? Katso lähtötilanne alempaa ja ylläty!!

 

Törmäsin tähän tekniikkaan Insta-tilillä @kuitetekee sekä löysin netistä videon Maaseudun tulevaisuus-sivuilta ja lähdin innolla kokeilemaan. Ja tunnustan; olen koukussa! Soodamaalauksella voi päällystää ihan mitä vaan ja minkä väriseksi vaan! 

 

Päivitin tekniikkaa lähemmäs päiväkotimaailmaan ja kerron nyt kokemukseni.

 
Lasten kanssa tämä on ehkä lähinnä jonkin lahjapurkin maalaukseen oivallinen tekniikka, mutta voisin kuvitella enemmänkin monen aikuisen innostuvan tästä sisustusmielessä. Esimerkiksi juhliin (häät, rippijuhlat, ristiäiset...) saat loihdittua upeita sisustuselementtejä tietyllä halutulla värisävyllä tai kodin uusiin verhoihin sointuvaksi maljakon kirppisten ilmaislaarien halpismaljakosta. Soodamaalaus on siitä kiitollinen, että materiaaliksi tuntuu soveltuvan mikä tahansa materiaali; muovi, keramiikka, lasi, pahvi... Kaikkeen tämä tuntuu tarttuvan! Metallia en muuten kokeillut, mutta varmaan siihenkin käy.
 
 
Saat värioppiinkin hyvää kertausta, jos haluat tiettyä sävyä. Minä etsin persikan kukan väriä ja onnistuinkin saamaan värin mielestäni tarpeeksi lähelle. Kaikkia värejä tehdessä olisi ilmeisesti oltava pääväreistä lämpimät ja kylmät sävyt - mitä ei kyllä välttämättä ole esim. päiväkodeissä tai kodeissa käytössä.
 
Ohjeessa puhuttiin akryylivärien ja soodan käytöstä, mutta koska monilla ei akryylejä ole, kokelin osan malleista ihan perus pulloväreillä ja toimii ihan hyvin. Akryyliväreillä saa ehkä hiukan tasaisempaa pintaa ja varmaan hiukan kestävämpää.... tosin yllättävän kovaksi tämä joka tapauksessa kovettuu! Tietenkään ei kestä muovipurkin rutistamista lohkeilematta, mutta normikäsittelyssä ei pieniä reunamurujen karisemisia lukuunottamatta yksikään hajonnut.
 
 
                        IMG_20210418_133313_Medium
 
 
OHJE;
Sekoita väreistä haluttu sävy ja lisää ruokasoodaa väriin niin, että seos on puuromaista. Oikean paksuuden näet maalatessa; jos se valuu, lisää soodaa, jos se on liian tönkköä, lisää pulloväriä. Minä tein useimman mallit aloittaen valkoisesta väristä ja lisäten vain pensselin kärjellä vahvaa väriä pikku hiljaa, jolloin tulee pastellivärejä. Vahvojen värien ystävä voi tehdä vahvoilla väreillä suoraan. Pulloväreillä tehtäessä akryylien sijaan, täytyy kerroksen olla aika paksu, että se peittää. Maalaaminen on lähinnä sitä, että "laita kasa puuroa astian päälle ja töpsöttele se tasaiseksi kerrokseksi". Värejä voi sekoittaakin (lila-vihreä maitopurkki) sekä tehdä liukuvärjäystä tummasta vaaleaan aina laimentamalla samaa maalia lisäämällä valkoista väriä ja sopivasti soodaa (lila pilttipurkki).
 
Astioina minulla oli maitopurkki (hiominen ehkä auttaisi tarttumaan hiukan paremmin, mutta onnistuu ilmankin), muovinen rahkapurkki, lasisia mm. maustepurkkeja & salsapurkki ja muovinen sodastream-pullo!
 
                             IMG_20210419_124406__01_Medium  IMG_20210417_194216-01_Medium
 
 
Enkä voinut olla taas kokeilematta omiani, joten ruskeaan maustepurkin soodaan lisäsin käytettyjä kahvinporoja! Antoi ihanan rosoisen vivahteen, mutta liikaa laitettuna kovuus kärsii. Vihreässä salsapurkissa on myös kahvinporojämiä. 
 
Sinisessä kimallemaustepurkissa on taas hiukan perunajauhoja tekemään rouheampaa pintaa, mutta sitäkään ei liikaa saa laittaa.
Yhdestä kokeilusta tulikin huikea juttu, mutta siitä lisää myöhemmin......
 
 
                                          IMG_20210419_124214__01_Medium 
 
Lähikuvia pinnasta, jota voi säädellä karkeammaksi tai hienommaksi seoksen paksuudella;
 
                         IMG_20210419_124905_Medium   IMG_20210419_125028_Medium
 
 
Glitteriä voi ripotella märkään pintaan myös, mutta jos haluaa sen kestävän koskettelua, olisi se lakattava kuivamisen jlk.
Kulta- ja hopeamaaleilla en hoksannut kokeilla, mutta olen vakuuttunut, että tulisi hienoja!
 
 
Nyt vain tonkimaan kaikki kaappien ja kirppisten ruman väriset, mutta kauniin muotoiset, pullot ja purnukat ja päivittämään ne soodamaalilla omaan sisustukseen sopivaksi! Aineksia ei kulu kovinkaan paljoa yhteen pikkupurkkiin. 
 
 
Olethan tykännyt Facebookissa Höplän Täplän Loruleikeistä ja Instassa @loruleikit? Tykkäämällä saat kaikki vinkit ja niksit lasten kanssa touhuiluun.... aihealueina lähinnä askartelu, luonto ja kierrätys. 
Kurkkaa myös verkkokauppaan www.loruleikit.fi.
 
 
                                                       IMG_20210419_122955-01-01_Medium
 
Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Sokeriraketteja tummalle pohjalle

Lue koko viesti: Sokeriraketteja tummalle pohjalle

 

Viime vuonna kirjoitin jutun Ilotulitusriemua ryhmässä yksilönä, jossa oli ideoitu ryhmän yhteinen rakettitaivas, jossa jokainen tekee sen kokoisen ja muotoisen työn kuin ikinä haluaa, mutta työt yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Työvälineitä oli jutussa esitelty useita värien levittämiseen ja tutkimiseen. 

 

Rakettiaskartelutekniikoihin lisäisin vaihtoehdoksi myös sokerimaalauksen, joka soveltuu myös tummalle yötaivaalle, kun vain tietää muutamat niksit onnistumiseen. Sokerimaalauksen perusperiaatteita on kerrottu jo vanhassa jutussa; Sokerinen yötaivas ja partavaahtoa. 

 

                                                                                                                           IMG_20190108_152957

 

 

Sokerilla ja väreillä on ihan oma tahtonsa, joten näistä ei oikein saa selkeästi yksittäisiä raketteja ellei sitten rajaa jo sokerin levitysvaiheessa kullekin raketille omaa aluetta. Tein siitä yhden mallin ja kuten sanoin, että sokerilla ja väreillä on oma tahto, katosi suurin osa työn väreistä yön aikana taivaantuuliin! Olen ihan vain kokemusperäinen asiantuntija, joten varmaa tietoa syistä ei ole... epäilyjä vain. Olisiko sokeriliemen pitänyt olla lämpimämpää vai oliko maalit jo liikaa laimennettuja vai oliko valkoisen osuus liian pieni kun tein maaleja tarpeen mukaan aina lisää tilkan kerrallaan. 

 

                                 IMG_20210102_120602__01_Medium

 

Toki tämä tekniikka soveltuu avaruusteemaan, jos halutaan jäljitellä avaruuden värikkäitä planeettoja ja tähtiä. Värien ja kuvioiden sekoittumisen ihmettelemistä ainakin näissä töissä on riittämiin. Sokerin vaikutus on niin lumoava!

 

                                             IMG_20210101_173416_Medium 

 

Lista oman kokemukseni pohjalta kuinka onnistut parheiten tumman pohjan sokerimaalauksessa:

-Tee lämmin vahva sokeriliemi, johon liotat sokeria mahdollisimman paljon (mutta toki jäähdytä se niin, että se on vain lämmintä, eikä polta).

-Jos teet tämän sokeriversion ajatuksella, että lapsi rajaa oman työnsä, täytyy tässä rajaus ja leikkaus tehdä ennen sokerin levitystä. Muista kuvata mihin kenenkin työ tulee tai tee piirretty "kartta" eri paperille muodoista. Kokoaminen on yllättävän vaikeaa jälkikäteen.

-Levitä sokeria ohut kerros paperille, jättäen kuitenkin reunoihin vähintään 1 cm alue ilman sokeria estämään värien valuminen pois. Älä kuitenkaan tee suuria lammikoita sokeriliemestä.

-Värien sekoitus (on hyvä jos tämä olisi tehty jo valmiiksi aiemmin); sotke valkoiseen pulloväriin värillisiä pullovärejä max. saman verran (tummia vähemmän, vaaleita enemmän). Sekoita joukkoon joko hiukan vettä tai sokerilientä, jolloin väriliemi on hyvin notkeaa ja pisaroina helposti tiputettavaa. Vaikka työt ovat hyvin värikkäitä, ei itse värejä mene kuin pisaroita, joten älä tee turhaan hirveän isoja määriä. 

-Tiputtele kaiken värisiä väripisaroita sokeriliemeen vierekkäin tai sisäkkäin, jolloin ne lähtevät liikkumaan ja sekoittumaan kauniisti. Huomioi, että tämä prosessi jatkuu vielä hetken, joten odota rauhassa. Voit myös sekoittaa niitä hiukan vaikka hammastikulla tai leikkihaarukalla. Älä sekoita kuitenkaan liikaa.

-Myös kulta- tai hopeapullomaali on näyttävää näissä töissä. Ne tuovat ihanaa kimallusta. Toki myös siroteltava kimalle tarttuu hyvin sokeriin, mutta siinä on aina muistettava, että kimalletta ei saa joutua viemäreihin ja se on turhaa mikromuovia, mitä tulisi välttää!

-Jos väri jää paikoilleen kasaksi, on se liian jäykkää -> lisää siihen pisara vettä tai sokerilientä.

-Jos väri ei erotu taustasta -> lisää siihen valkoista.

-Jos värit eivät lähde sekoittumaan ollenkaan, voit kokeilla tiputtella väriin lisää sokerilientä. Sokeriliemi voi myös olla liian laimeaa.

-Jos kaikki väri karkaa keskellä olevaan lammikkoon, on sokerilientä liikaa. Sitä voi koettaa imeyttää talouspaperiin.

-Kun laitat työt kuivamaan, koeta asettaa ne tarkasti vaakatasoon. On nimittäin kerran jos toisenkin valunut maalaustelinettä pitkin tahmeaa väri-sokerilientä lattialle yön aikana. 

-Anna töiden kuivaa rauhass- mieluummin useampi päivä jos yhtään näyttää, että jostain vielä voisi valua lientä seinälle asetettaessa. Kuivauskaapin laimea lämpö edesauttaa kuivamista, mutta muista varoa valumia!

-Jos maaleja jää, voivat lapset maalata lopuilla väreillä omia pikkutöitä tai yhden yhteistyömaalauksen. Lapsista on hauskaa ihan vain kopsutella loput maalit mustalle kahden pensselin avulla tai räpsytellä nopealla käden liikkeellä esim pensselistä, jolloin pisarat tuovat ihanan tähtitaivasefektin maalaukseen.

 

       IMG_20190219_090903_Medium_1 IMG_20210101_174148_Medium

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Majaleikkien riemua!

Lue koko viesti: Majaleikkien riemua!

 

Lapset rakastavat majaleikkejä, eikö? Isoja kankaita viritellään pöytien päälle ja aina on ongelma kuinka ne saisi pysymään paikoillaan ja lopulta aina joku vetää seinät alas ja riita on valmis. Tekisi mieli laittaa painava kirjapino pöydän päälle, mutta se on liian vaarallista. Missä niitä pyykkipoikia taas olikaan? Miksi tämä kangas on niin liukas?

Tässäpä ratkaisu, jonka idean olen aikoinani nähnyt ensimmäisessä työpaikassani 90-luvulla ja kauan haaveillut tekeväni sellaisen. Alkuperäisessä pöytämajassa oli jopa hienot käärittävät ikkuna- ja oviaukot, jos oikein muistan.

 

Muutamia vuosia sitten meillä oli majaleikkejä rakastava porukka ja lisäksi ryhmässä lapsi, joka rakasti ompelua. Hän ompeli jo kotona äidin kanssa vaatteita ja niinpä sain kuin sainkin tehtyä silloisen ryhmätilan pöydälle tämän tyköistuvan majan.... lasten kanssa yhdessä tietenkin. Olen ollut aina hoitaja, joka tuo tarvittaessa porakoneen, höyläpenkin + sahan tai ompelukoneen lasten käytettäväksi. Monelle lapselle jopa terävän veitsen käsittely on jo elämys, saati oikean porakoneen käyttäminen! 

 

Minä olin silloin valinnut useita, tähän projektiin soveltuvia kangasvaihtoehtoja päiväkodin kangasvarastosta, kävimme yhdessä ompelukoneen lainaan naapuripäiväkodista ja kokoonnuimme pienryhmän kanssa suunnittelemaan majaa. Mietimme minkä muotoisia sivut ovat ja tutustuimme isoon viivottimeen ja opettelimme tekemään suoraa viivaa paperille sillä. Käänsimme pöydän reunan lattiaa vasten ja vertasimme lapsen pituutta pöydän sivujen pituuksiin. Mittaamistahan voi jatkaa enemmänkin toiminnassa eri keinoin, jos se lapsia kovasti innostaa.

 

                                                              IMG_20190219_090903_Medium

 

Lapset valitsivat kullekin sivulle haluamansa kankaan, mittasivat "katon" ja "seinien" mitat ja leikkasivat kangasta itse sen minkä jaksoivat. Saumanvarat täytyy muistaa lisätä tietenkin aina joka saumaan. Minulle jäi kyllä niin leikkaamista kuin ompeluakin itsekseni tehtäväksi; sen verran iso projektimme oli.

 

Laitoimme nuppineulat yhteen saumaan kerrallaan ja halukkaat saivat huruutella matalan pöydän ääressä ompelukoneella suoraa ommelta, opetellen samalla polkimen käyttöä. Turvallisuus otettiin huomioon tarkoilla ohjeilla ja sillä, että minä istuin lapsen takana ja ohjasimme yhdessä kangasta minun käsi lapsen käden päällä (kaikki eivät uskalteneet edes laittaa käsiä neulan lähelle). Mutta lapsi polki poljinta, ja se oli tärkeintä! Joku sanoikin, että ihan kuin pääsisi ajamaan autolla! Jarru toimi tässä autossa nostamalla jalkaa polkimelta ja neulojen lähestyessä olikin tosi tärkeää kuunnella tarkkaan ohjeita milloin täytyy alkaa hiljentää ja "jarruttaa".

 

Yhdelle sivulle ompelin lopuksi yksinkertaisen halkion oveksi ommellen sen saumat sisään. Aika ei riittänyt tekemään hienoja ikkuna- ja oviaukkoja. Olin hyvin onnellinen, että lapset valitsivat läpinäkyvän, ohuen valoverhokankaan yhdelle sivulle, sillä sitä kautta pysyy hyvin kärryillä mitä majassa tapahtuu. 

 

Maja on kulkenut mukanani nyt useamman vuoden... välillä unohtuen kaapin perukoille, välillä ollen tiheässäkin käytössä. Saman kokoista pöytää ei enää ryhmätilassa ole, joten maja ei istu aivan täydellisesti mihinkään käytössä olevaan, mutta pysyy se ainakin paremmin paikallaan, kuin pelkkä kangas.  Oviaukkokin on jo hiukan revennyt, mutta ei se ole asukkeja haitannut. Hyvän majan teimme lasten kanssa... lasten tarpeisiin! Toivottavasti joku jossain päin Suomea innostuu tekemään myös vastaavan lasten iloksi.

 

Haluatko pysyä ajan tasalla Loruleikkien uusimmista ideoista? Tykkää Höplän Täplän loruleikkien Facebook sivuista ja ota seurantaan instassa #loruleikit, jolloin saat uusimmat päivitykset heti. 

Kurkkaa myös verkkokauppaan täältä, löytyisikö vaikka ladattavista liikuntakorteista lisää piristystä päivittäiseen lasten liikkumiseen tai löytyykö peleistä ja leikeistä joku uusi, innostava odotteluleikki ryhmällesi.

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Pitkäsen tonttuperheen yöseikkailut

Lue koko viesti: Pitkäsen tonttuperheen yöseikkailut

  

 

Askartelimme joulun alla päiväkodilla kaikille lapsille jokaisen itsesuunnitellun ja -tehdyn tontun ja tulikin tosi erilaisia ja eri materiaaleilla tehtyjä upeita, omanlaisia luomuksia. Osa teki vartalon vesi-ilmapallon päälle silkkipaperilla, osa teki wc-paperirullatontun ja osa pahvista. Hattuina oli jopa kastanjan kuoren puolikkaita.

Yksi hellyttävimmistä oli tonttu, jonka tekijä halusi tehtävän tontun tooooosi pitkäksi. Ideoimme yhdessä pitkän kartonkitontun, josta tuli upea!

 

Tein itselleni myös kotona ”Pitkäsen tonttuperheen”, jossa on eri kartongeista tehtyjä tonttuja. Mm. minun vierastamasta materiaalista; aaltopahvista tuli tosi kiva tonttu. Usein aaltopahveja kertyy päiväkotien hyllyyn eikä niitä osata oikein käyttää. Tässä hyvä vinkki aaltopahvien hyödyntämiseen. 

Kaikissa kovissa kartongeissa on hyvä ymmärtää kartongin ”kuitusuunta” ja kuinka se selvitetään. Se määrää kummin päin tonttu kannattaa leikata. Tässä ohjeistusta aiemmasta postauksestani;

 

Ota kiinni ison kartongin lyhyemmän sivun nurkista ja taita kartonki esim pöytää vasten kevyesti rullalle niin, että nurkat lähenevät toisiaan. Älä tee kuitenkaan taitosta kartonkiin.

 

IMG_20190519_142658_2_Small

 

Avaa kartonki ja tee sama testi pitkällä sivulla ottaen suunnilleen saman mitan käsien väliin kuin aiemmin (ei siis koko pitkää sivua). Tunnet kuinka toisin päin kartonki taittuu paremmin ja kaari on pienempi ja toisin päin se haraa vastaan ja kaari on laajempi. Kortti kannattaa leikata siis niin päin, että taite tulee saman suuntaisesti kuin kartonki taittui helpommin = kuitusuunnan mukaisesti.

 

Helpointa on tehdä pitkä tonttu leikkaamalla teräväkulmainen kolmio, jossa alaosa on reilut 20cm leveä, korkeus mielen mukaan, esim. 30-40cm) ja pitkät sivut hiukan leveämmiksi (liimausvara). Kun olette saaneet kierrettyä kartongista kartion (saattaa joutua hiukan ”murtamaan” kuitusuuntia), kannattaa laittaa kuminauha/kuminauhoja tai ponnareita pitämään kartonki kartiona, jolloin lapsi saa liimaa reunojen alle. Pyykkipojat ovat myös hyviä apuvälineitä puristamaan kartonkia toisiinsa ainakin ala-sekä yläreunasta tonttua. Kiinniliimautuminen ei vie kovinkaan kauaa, jos saatte kunnolla osat puristettua yhteen.

Sillä välin voi suunnitella tonttua muutoin ja valmistaa esim. kasvot erilliselle valkoiselle paperille tai lisätä kimalletta hattuun. Pumpulista saa nätisti partaa. Kasvojen yläpuolelle laitoin sitä myös hatun reunustaksi. Alareunaa täytyy leikata, että tontun saa pysymään pystyssä. Mikäli näitä tekee ryhmässä useampi lapsi, suosittelen melkein liimaamaan jokaisen omalle kartonginpalalle, sillä esiin laittaessa nämä ovat tosi herkkiä kaatuilemaan a tekemään domino-efektin, joten säästää hermoja jos jokainen seisoo omalla alustallaan.

 

                                              IMG_20201215_083044_Medium IMG_20201217_201426_Medium

 

Lasten tekemiin tonttuihin ei minulla ole julkaisulupaa, mutta "perhe Pitkäsellä" sain kuvattua vinkiksi teille aikoinaan netistä nappaamani idean, joka aiheutti ihmetystä lapsissa. Teemana meillä ryhmässä on ollut viime aikoina mielikuvituksen, leikillisyyden ja sadun maailma. Osalle lapsista... yhä enenevässä määrin, on haastavaa heittäytyä leikkiin ja käyttää mielikuvitusta leikissä. Niinpä järjestin heille yllätyksen, jossa oli ripaus sadun taikaa.

Kyllä lapsilla oli ihmettelemistä aamulla, kun heidän itse tekemänsä tontut olivat jähmettyneet pöydällemme piparikulhon ympärille, vaikka ne oli jätetty ikkunalaudalle edellisenä päivänä . Yksi jopa roikkui piipunrassikädestään kulhon reunalla. Ryhmän puhelimesta löytyi myös öisiä kuvia, joissa tontut olivat sohvalla taskulamppujen valossa kirjaa lukemassa sekä autoleikeissä mm. sulloituneena parkkitaloon ja leikkibussiin!

Tuona päivänä vietimme lasten suunnittelemaa tonttukoulua haastatteluineen ja pajoineen. Yhdessä pajassa lapset saivat keksiä mitä kaikkea tontut olivat yön aikana tehneet. Kanatkin ovat olleet bilettämässä kuulema! Aivan huikeita tarinoita lapset keksivätkin!

 

Muutama vuosi sitten meillä oli yö-projekti, jolloin lapset mm. toivat omat pehmonsa hoitoon päiväkotiin yöksi. He rakensivat pesiä niille ja tekivät ruokia ja mm. poppareita revityistä ja rypistetyistä papereista viikonlopun herkuiksi.

Maanantaina kun tulimme ryhmätilaan, olivat pehmot heitelleet poppareita lattialle ja ne nukkuivat nukensängyssä. Puhelimessa oli kuvia heidänkin yöllisistä seikkailuistaan. Pehmot olivat juhlineet synttäreitä, maalanneet sekä soittaneet soittimilla sekä lukeneet myös kirjaa lampun valossa ja näistä kaikista löytyi puhelimesta kuvat ihmeteltäväsi. Hyvin johdatti lapsia mielikuvituksen maailmaan ja keksimän omia tarinoitaan mitä yöllä olisi tapahtunut. 

  

                                IMG_20190118_150252_2_Medium IMG_20201227_193447_Medium

SEIKKAILUNTÄYTEISTÄ JOULUNAIKAA LORULEIKKIEN SEURAAJILLE!

Joko olet tykännyt Höplän Täplän loruleikkien Facebook-sivusta tai onko instassa seurannassa #loruleikit? Verkkokauppaan pääset kurkkaamaan täältä.

 

Lue koko viesti
1 - 10 / 50 tuloksesta

Powered by Powered by