Höplän Täplän blogi
Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Höplän Täplän blogi

Verkkokaupan ohella Höplä Täplä päivittää blogiin mm. vinkkejä myytävien pelien ja leikkien käyttömahdollisuuksista sekä kerää ideapankiksi myös muita ajankohtaisia sekä käytännönläheisiä tarinoita/ ohjeita /toimintavinkkejä päiväkotiarkeen liittyen (esim. lasten kanssa toteutettavia taidetekniikoita). Kierrätys ja luonto ovat suuressa roolissa postauksissani. Kaikki ideat eivät ole omiani, vaan netissä kauan aikaa kiertäneitä vinkkejä, joita olen toteuttanut lasten kanssa joskus ja haluan tuoda ne tänne vinkkipankkiin helposti löydettäväksi.

Lisää vinkkejä löytyy lyhyemmistä postauksista Facebookista (Höplän Täplän loruleikit) sekä Instagramista (@loruleikit).

Blogitekstit kertyvät vuodesta toiseen vuodenaikojen kierron mukaan niin, että tuorein postaus on ylimmäisenä. Suosittelen siis selaamaan kaikki jutut, jos esim. etsit talveen liittyvää vinkkiä. Osa teksteistä toki ei rajoitu vuodenaikaan vaan sopii muokattavaksi luovasti milloin tahansa (esim eri kuvataidetekniikat). Hyödyntäkää niitä luovasti aina oman lapsiryhmänne mielenkiinnon kohteiden mukaan!


41 - 50 / 50 tuloksesta
Julkaistu , julkaisija

Vappuna varaslähtö kesään

Lue koko viesti: Vappuna varaslähtö kesään

 

Tänä vuonna saimme nauttia jo huhtikuun lopussa upeista, aurinkoisista ilmoista. Kaapista löytyi vesi-ilmapalloja, joilla saa näppärästi värikästä taidetta vappujuhliin (idea kopsattu taas somesta). Tämä tekniikka on helppo ja nopea toteuttaa myös alle 3-vuotiaiden kanssa ja ympärille voi myös kasvattaa suuremman väri-teeman.

 

Vesi-ilmapallon täytimme vedellä – ei liian pinkeäksi, sillä se voi puhjeta pöydälle – nimimerkillä kokemusta on ;). Onnistuu kyllä ihan ilmallakin puhalletulla vesi-ilmapallolla, mutta vedellä täytetyllä pallolla tekeminen vaatii hiukan voimansäätelytaitoja ja on lapsista jännempää. Toisaalta voi olla jopa helpompaa saada jälki paperiin painavalla pallolla.

 

Pohjiksi valitsin erivärisiä, vaaleasävyisiä papereita, että ilmapallon värit erottuvat hyvin. Onnekseni pelastin aiemmin muutossa paperinkeräystuomiolta pastellinvärisiä hyväkuntoisia kansioiden välilehtiä, joten nyt vain leikkasin niistä reiät pois ja kierrätin lasten töihin. Aina suosittelen miettimään pois heitettäville tavaroille mahdollista jatkokäyttöä roskiin viemisen sijaan.

 

                                                                                            IMG_20190425_194350_Small

 

Ilmapallosta otetaan tukeva ote ja kastetaan se haluamiin väreihin, joita on esim lautasella. Palloon voi noukkia useampaa väriä ja värit painetaan paperiin ilmapalloksi. Tässä kohtaa voi palloa vaikka pyörittää tai hiukan vetää ja ihmetellä värien sekoittumista ja syntyviä upeita värejä. Sydämen muotoisia sekä pitkulaisia palloja voi myös sommitella. Valkoinen väri ja pieni määrä mustaa antavat kivan säväyksen väreihin.  Sormella  voi tehdä väleihin pikkupalloja, jolloin saa perspektiiviä kaukana/lähellä leijuvista palloista.

 

Kun lapsen haluamat ilmapallot olivat valmiina, annoimme maalin kuivua, jonka jälkeen isommat rajasivat itse ilmapallonsa tummalla tussilla; pienempien kanssa teimme rajauksen yhdessä. Rajaaminen onkin hyvä hienomotoriikan harjoitus ja vaatii täsmällisyyttä ja sinnikkyyttä. Joka palloon piirsimme alle kolmion (nämä voi myös halutessaan maalata täyteen pienellä määrällä maalia) sekä narun ja itse tein reunarajauksen kalligrafia-tussilla (isot toki tekevät itse). Käytän paljon töissäni ZIG-kalligraphy tusseja, joissa on ohut ja paksu pää sekä myös paljon värivaihtoehtoja. Ihan normaali paksu viistoteräinen taulutussi ajaa saman asian, jos niitä talon toimistotarvikevarastosta löytyy paremmin. Mallityöt postauksen kuvassa ovat taas tylsiä minun tekemiä, mutta lasten tekemistä tuli paljon hienompia. Julkaisulupia en ole kysynyt, joten en voi niistä kuvaa tänne laittaa.

 

                                             IMG_20190501_111510_SmallIMG_20190501_111352_Small

 

Tämä ilmapallotyö oli kiva työ ja lapset innostuivat jopa tekemään kaksi työtä peräjälkeen. Samalla voi laskea montako palloa kullakin on työssään, kenellä on eniten ja voisihan isommat piirtää vaikka käden paperin alareunaan pitämään jostain narusta kiinni. Ja luonnollisestikin töiden valmistuttua täytyy käydä vesi-ilmapallot poksauttamassa ulkona ja haaveilla tulevan kesän hauskuuksista! Saat vesileikkihetken ja uppoamis-/kellumiskokeenkin jos annat lasten pestä värit pois isossa vesiastiassa ennen poksauttamista (pyyhi paperilla enimmät värit pois ensin). 

 

Tietotärppi; Työt ovat aika ryppyisiä pallojen kohdalta, sillä ohuen paperin ominaisuuksiinhan kuuluu, että kastuessaan paperin kuidut turpoavat. Kuivaessaan ne kutistuvat taas, mutta eivät suinkaan alkuperäisen sileäksi. Jos on aikaa, voi kuivat työt jättää yöksi painon alle, jolloin paperista tulee sileämpi, mutta rypyt kuitenkin jäävät silti osin näkyviin. Vaihtoehtoisesti koko taustan voi kastella vedellä tai laimealla maalivedellä, jolloin paperi venyy joka kohdasta samalla tavalla. Äitienpäiväpostauksessa kerron paperin kuitusuunnista vinkin, mikä helpottaa esim. kaksipuoleisten korttien tekemistä siistiksi.

 

                                                       IMG_20190501_110404-01-02-01_Small

 

Värikästä ja iloista vappua kaikille!

Kurkkaa verkkokaupan puolelta kuukauden tarjoustuote ja löytyisikö täältä muita kivoja pedagogisia pelejä ja leikkejä lasten päiviä rikastuttamaan!

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Virvon, varvon kera koivun lehtien

Lue koko viesti: Virvon, varvon kera koivun lehtien

Mietin uutta näkökulmaa virpomavitsojen koristeluun ja päädyin koristelemaan maljakossa olleen koivunoksan. Olihan oksassa jo valmiina koristeena kauniin vaaleanvihreät lehdet sekä norkkoja. Oksan ei aina tarvitse olla paju, vaikka pajunkissat ovatkin kauniita koristeita myös. 

Olipa oksa sitten paju tai koivu, on niitä poimiessa muistettava kysyä maanomistajan lupa ja huomioida oksan taittamisessa se, ettei kasvia vahingoita. Mikäli haluat kasvattaa lehdet, täytyy oksa kuitenkin taittaa elävästä puusta, vaikka tekisi mieli poimia maasta tippuneita oksia. Koivun oksat ovat oksien kärjestään aika hentosia, joten valikoi hiukan tukevampia, että ne kestävät koristeiden painon. Koristeiden tulee myös olla aika siroja ja esim isot silkkipaperikukat kannattaa kiinnittää alempiin oksien haaroihin. 

Aikataulutus ja hoito on myös tärkeää, mikäli haluat lehdet oikeana päivänä (palmusunnuntaina) olevan hyväkuntoisia. Oman kokemukseni mukaan kannattaa koivun oksat poimia veteen n. 1-1,5 viikkoa ennen palmusunnuntaita. Itse leikkasin oksan alaosaan pitkittäin viillon, laitoin lämpimään veteen ja vaihdoin veden raikkaaseen veteen 2-3;n päivän välein. Oksia ja lehtiä voi myös sumuttaa sumutepullolla aika ajoin. Liian pitkä vedessä uittaminen (yli 2 vk) nahjistuttaa nopeasti koivun lehdet. 
Koristeita voi laittaa oman mieltymyksen mukaan. Omat lapset eivät enää ole virvontaikäisiä, joten kaapistani löytyi lähinnä yhdenväristä silkkipaperia, höyheniä sekä kierrätettyä niininauhaa, joka sopi hyvin värimaailmaan. Otanhan talteen aina lahjaksi saaduista kukka-asetelmista tai lahjapaketeista koristeet, joita voisi hyötykäyttää myöhemmin. Lisäsin myös hiukan glitteriä silkkipaperin pintaan. 


Omien lasteni ollessa pieniä koin, että mummien ja kummien virvontavierailuun on kohteliasta myös nähdä vaivaa oksien koristelun lisäksi ilahduttamalla heitä joka vuosi uudella lorulla. Opettelimme yli 10 vuotta aina uuden lorun… lopussa jo vanhin tyttöni yhdisteli useasta vanhasta oman version, kun ei enää löytynyt uutta kivaa. Monissa vanhoissa loruissa kun on outoja ja rajujakin sanoja tai palkan ikävää kerjäämistä, joita en halunnut lapsille opettaa. Toki ne ikävät kohdat joistakin loruista poistimme.

Pienikin lapsi oppii nopeasti lorun, kun sitä toistaa yhdessä arjen tilanteissa useamman päivän ajan. Noin viikko aiemmin aloimme opetella lorua ja jokainen puhuva lapsi sen osasi sunnuntaina. Joskus asia meinasi unohtui ja loru opeteltiin hyvin intensiivisesti muutamaan päivää ja hyvin lapset oppivat sen silti.  Muistan yhtenäkin vuonna 2,5 vuotiaan tytön posottaneen itsenäisesti kumminsa virpomiset  sujuvasti.  Nyt harmittaa vain, kuinka vähän näitä ihania hetkiä tulikaan videoitua; eihän siihen aikaan älypuhelimia ollut. 

Edit 03/2021; Koronan läsnäolo on luonnollisesti antanut omia mausteitaan myös virpomisperinteisiin. Nyt moni virpookin etänä esim. videopuheluna tai ikkunan läpi ilman lähikontaktia. Virpomavitsan tai vitsakortin voi lähettää myös ajoissa postissa ilahduttamaan virvottavaa. Aika hauska takauma tuli viime vuonna, kun lehdissä ja somessa puhuttiin uutena ideana lähettää vitsa saajalleen postissa; minun vastaava idea oli julkaistu 2001 keväällä Askartelu- ja käsityölehdessä! Aika yksinkertaisia olivat silloiset kortit ja askartelut verrattuna tämän päivän materiaaleilla ja välineillä tehtyihin, mutta eipä silloin muuta hienoa paljon ollutkaan kuin kuviosakset.

 

                                       91136105_897952867360447_550649463438311424_o-01          


Työssäni päiväkodissa olen myös valinnut opeteltavaksi hiukan erilaisen kuin perinteisen ”Virvon varvon tuoreeks terveeks...” - lorun. Liitän oksaan mukaan lapun lorusta lahjanauhalla kiinnitettynä, joten vanhemmat osaavat kerrata lorun vielä viikonloppuna ennen virpomista. Vielä seuraavallakin viikolla moni lapsi ylpeilee kuinka he muistivat uuden lorun itse ja sitä hoilataan vielä ruokapöydässä kilpaa. Ihania kielellisen oppimisen hetkiä ja itsetunnon kohotusta pienellä vaivalla! 


Alla muutama lyhyt virpomaloru opeteltavaksi (2 ensimmäistä netistä kopsattuja - kirjoittaja tuntematon);

”Minä virvon vitsasella, 
varvon pajun (/koivun) oksasella. 
Toivon sulle terveyttä, 
vitsan myötä virkeyttä.”


”Virvon, varvon rakkaudella. 
Korvaas tahdon kuiskutella. 
Silittelen, puristelen. 
Tuoreeks terveeks rutistelen."


Virvon sua pajulla (/koivulla) tällä, 
varvon oksalla itse tekemällä. 
Toivon aurinkoa päiviisi, 
terveyttä sinun elämääsi. 
Oksan saat muistoksi multa, 
paljon saan rakkautta sulta. 
            -Jonna Karosto-

 

          IMG_20190422_183903_Small

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Popcornia, sinappia vai punajuurta multaan?

Lue koko viesti: Popcornia, sinappia vai punajuurta multaan?

 

 

Pääsiäisen lähestyessä on perinteisesti tapana kasvattaa lasten kanssa pöytiin tipuille alustaksi tuuhean ja kauniin ruohomaton. On siis aika kasvattaa rairuohoa… vai kenties

… ohraa tai

… punajuurta tai

... sinapinsiementä vai 

... popcorniako?

 

Kyllä vain, kaikki nämä sopivat mainiosti rairuohoksi. Ohra on varmasti kaikille tuttu kasvatusvaihtoehto, mutta kaikki vanhemmat eivät ole vielä törmänneet siihen, että lapset kertovat innoissaan laittaneensa poppareita kasvamaan päiväkodissa. Pistäkäähän tutkimus pystyyn lasten kanssa kasvaakohan popcornin siemenistä valkoisia, syötäviä poppareita? Joka kaupassa myydään maissinjyviä edullisesti ja niitä multaan reilusti kylvämällä saa tanakan, hiukan ohran kasvustoa muistuttavan ruohon. Nämä itävät himpun verran hitaammin kuin rairuoho, joten kannattaa laittaa ajoissa kasvamaan.  

 

 

Minulle yksi uudemmista tuttavuuksista on ollut kaunis punajuuri, jossa on punertavat versot, mutta tämä vaihtoehto on paljon kalliimpi muiden vaihtoehtojen hintaan verrattuna (voi kylvää pieniin kippoihin tai kananmunankuoreen isolle lapsiryhmälle). Punajuuren versot ovat myös siitä käteviä, että ne ovat myös syötäviä. Kuten myös maissinversot sekä uusin kokeiluni; sinapinsiemen! Aivan mainio kasvatettava rairuohon asemasta. Meillä ainakin maustekaappiin oli jäänyt pussinjämä näitä, joista kasvoi nopeasti kiva, tuuhea ruoho. Tätäkin pystyy syömään, mutta maku on tosi voimakas.

 

                                   IMG_20170414_214819_SmallIMG_20210227_154145__01_Medium

 

Mikäli haluat päästä edullisesti (esim. kasvatat suurelle lapsiryhmälle isoissa astioissa), suosittelen vierailemaan isojen markettien puutarhapuolella ja ostamaan nuormikonsiemeniä. Itse ostin Prismalta nurmikonpaikkauslaatikon, jonka hinta oli n 6€ ja siitä saa tosi paljon ruohoa. Siemeniä oli hyllyssä helmikuun puolessa välissäkin; toki en takaa, että joka paikassa ovat hyllytuotteina talvellakin. Kylväessä siemenissä ei kannata säästellä vaan kylvää niitä reilusti, että kasvusto on tuuheaa ja kaunista. Ja jos nurmikonsiemeniä jää, voi vanhalle uunipellille kylvää eläinleikkiin nurmikon kuten kerron tässä jutussa; Uunipellistä leikkinurmeksi.

 

Kannustan toki lasten kanssa kasvattamaan kaikkea muutakin ja tekemään erilaisia kokeita. Aina ei onnistuta saamaan aikaiseksi kauniita kukkivia kukkia tai onnistuta kasvattamaan maissintähkiä tai herneitä syötäväksi asti (versot syödään ennen kuin herneet ovat kasvaneet)... tärkeä tutkimustulos on sekin, että kasvit nyt kuolivat loman aikana ja miettiä yhdessä miksi? Mitä niille tapahtuu kun ne eivät saakaan vettä ja valoa.......... Tästä saisikin taas hienon tutkimuksen laittamalla osan kasvustosta vaikka läpinäkymättömän mukin alle. 

Aina lasten kanssa syödessä itse kasvattamia versoja, kannattaa heille korostaa, että mitä tahansa vihreää ei saa mennä syömään vaan aikuinen antaa turvalliset syötävät lapsille. Ja on muistettava huomioida allergiset sekä hygienia (lapset eivät pääse esim. aivastelemaan versoihin eikä koskettelemaan niitä).

 

Alla on tosi vanha ja huono kuva, mutta antaa vinkkiä kuinka siementen itämistä voi seurata laittamalla niitä kasvamaan vaikka tyhjän cd-levyn väliin (muista laittaa se jollekin alustalle, ettei kastellessa vedet valu pöydälle). Multaakaan ei tarvitse vaan märkä talouspaperikin käy kasvualustaksi helposti itäville siemenille. Tämän kokeen voi tehdä myös esim kardemummaputkiloon. 

Lapsilta voi kysellä mitä he haluaisivat kokeilla kasvattaa. Kaikkia ruokien siemeniä voi laittaa multaan ja tutkia mikä lähtee kasvamaan;  esim. paprika ja tomaatti itävät tosi helposti. Pettymykseksemme kissoja emme ihan onnistuneet eräänä vuonna kasvattamaan...  yksi lapsi sanoi meidän laittaneen kissansiemeniä multaan (pussin kyljessä kissan kuva)!

 

                                                               IMG_20170315_103948_Small

 

Höplän Täplän loruleikessä on myynnissä lapsille hahmotus- ja kuullunymmärtämisen tehtävä juuri rairuohon kylvämisen motivoimiseen. Loru käy läpi ruohon kasvattamisen prosessin ja sen edetessä lapsen tehtävä on etsiä alustaan oikea kuva oikeaan kohtaan. Pohjassa on myös kasvattamiseen motivoivia kysymyksiä, jotka voivat innostaa pikkututkijoita suurempiinkin tutkimusprojekteihin.

 

                                           IMG_20200703_153150_3-01_Medium

 

Kuvitetun kylvö - lorun voit tilata täältä.

 

Linkitän vielä kivan ekologisen istutuspotin ohjeen Ruususuu ja huvikumpu - blogista, jossa kerrotaan kuinka voi tehdä sanomalehdestä istutuspotteja (alkuperäinen ohje Tiina Rinteen kirjasta Valo leikkii paperilla).  https://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/ruususuu_ja_huvikumpu/tee_itse_sanomalehdista_istutuspotti_kasvata_istutuspotissa_raihruoho

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Oksat muuttavat Espanjaan!

Lue koko viesti: Oksat muuttavat Espanjaan!

Valon lisääntyessä keväällä on sopiva aika aloittaa lasten kanssa seuraamaan kasvun ihmeitä ja rikastuttamaan näin lasten luontosuhdetta. Lumen ollessa vielä maassa on hyvä aika tutkailla lehtipuita ja -pensaita ulkona.

Onko niissä lehtiä?

Miksi ei ole?

Mistä uudet lehdet keväällä tulevatkaan?

Mitä olosuhteita lehtien puhkeamiselle tarvitaan?

Voisiko lehtien puhkeamiseen tarvittavat olosuhteet saavuttaa jo jotenkin muuten ennen kevättä?

Pohdimme näitä ryhmämme lasten kanssa ja päätimme ottaa oksia sisälle veteen kasvamaan. Joku lapsista keksikin hienosti, että huijaamme oksia ja sanomme niille niiden pääsevän Espanjaan hikoilemaan! Onhan sisälämpötila sama kuin keskikesällä ulkona. Huomioithan oksia katkoessasi, että kysyt maanomistajalta luvan ja otat oksia kohdista, joista kasvi ei kärsi; esim kohdista, joista pitäisi muutoinkin tehdä siistimistä.

 

Valmistimme vielä oksille koivu-maljakot liimaamalla maitopurkkiin valkoisen paperin ja lisäämällä kylkeen koivun mustat viirut.

Lämmintä vettä purkkiin, eri pensaiden ja puiden oksia sekaan ja ei kun odottamaan! Veden imeytymisvauhtia on mielenkiintoista myös tutkia eri keinoin, mm. laittamalla viivan vedenpinnan kohdalle oksapurkkiin sekä laittamalla vaikka viereen oksaton purkki samalla määrällä vettä. Tosin oksien vesi kannattaa kyllä vaihtaa muutaman päivän välein, joten haihtumista on hiukan hankala seurata. Veden haihtumisesta ja kiertokulusta saakin ihan oman tutkimuksensa, mutta siihen en nyt tässä tarinassa mene.

 

Montaakaan päivää ei tarvinnut odottaa, kun jo hiirenkorvat puskivat oksista ja muutaman viikon päästä saimme jo jonkin pensaan kukintojakin esiin. Oksiin kannattaa myös suihkutella vettä suihkepullosta aika ajoin ja tosiaan vaihtaa raikas vesi muutaman päivän välein. Viime vuonna meillä kukki mustikanvarvut sisällä kun ulkona oli vielä lunta! 

 

                                               IMG_20190425_093531-01_Small  node16288629_2_Small

 

Useimpien puiden, kuten koivun ja pihlajan lehdet myös kuihtuvat varsin nopeasti. 

Huomioithan allergiset lapset tehdessä näitä tutkimuksia. Ainakin pajujen ja koivujen tuomista sisään varoisin, jos ryhmässä on vahvasti siitepölyille allergisia lapsia.

 

Lue myös jutut; Virvan varvon kera koivun lehtien täältä sekä Uunipellistä leikkinurmeksi täältä, joissa kannustetaan kasvatuspuuhaan ennen luonnon omaa heräämistä. Kauniiden koivumaljakkojen tekemiseen saat vinkit täältä.

Höplän Täplän verkkokaupassa on myös myynnissä esim. rairuohon kasvattamisen motivointiin kiva Kylvö-kuvitettu loru. 

 

 

                                                         IMG_20190417_083243-03-02_Small

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Kesälelut käyttöön talvella!

Lue koko viesti: Kesälelut käyttöön talvella!

 

Kierrätys ja tavaroiden hyötykäyttö on minulle tärkeää. Aina laittaessani jotain roskiin mietin tarkkaan, ettei sille vain olisi vielä jotain hyötykäyttöä ennen lopullista tuomiota. Niinpä lasteni monen vuoden takaiset uimarenkaat saivat taas viime viikolla uuden elämän tuoden samalla sykettä, liikunnallisuutta ja hymyjä päiviimme.

Jumppasalissa heittotaitoja hioessa uimarenkaat olivat mieluisia välineitä, kuten myös lähipellolla, johon menimme jatkamaan heittelyharjoituksia. Pellolla on tilaa heitellä niitä joka suuntiin kun vain varaa tilaa ympärilleen.

 

Haastankin jokaista miettimään onko päiväkodin lähettyvillä peltoaluetta, jota voi hyödyntää keväällä hankiaisten aikaan leikki- ja liikuntapaikkana. Olen viettänyt niin monta upeaa kevätpäivää lasten kanssa juosten peltoa milloin leijoja lennättäen, milloin palloja ja renkaita kieritellen tai ojien yli hyppien. Pienten eväiden kera jaksaa isonkin pellon yli kävellä kauemmaksi istahtaen ojan penkalle ottamaan aurinkoa ja roskuttelemaan näkkäriä. Siellä saattaa avautua aivan uusi maailma leikeille, mihin ei ehkä kesällä pääsekään.

 

Jokamiesoikeuksiin kuuluu, että talvella paksun lumipeitteen aikana myös viljelypelloilla saa liikkua, sillä viljelykset eivät vahingoitu siitä. Lisäksi retkelle ei kukaan jaksa raahata leluja paljonkaan, joten onkin ihana huomata kuinka lasten mielikuvitus pääsee valloilleen leluttomassa ympäristössä. Pallot heräävät eloon ja lapset alkavat rakentaa niillekin sänkyjä ja pesiä. Tai lapset itse aloittavat jalkapallopelin tai pyytävät polttopalloerää tai alkavat kokeilla kuperkeikkaa hangella. 

Kerran rantapallo lähti tuulessa pellon poikki ja lapsi juoksi täysi perään! Sain onneksi nippa nappa lapsen huudollani pysähtymään ja vakuutettua, että pallo saa mennä. Haimme sen latua pitkin myöhemmin ison pellon toisesta reunasta. Siispä tuuliolosuhteet kannattaa ottaa huomioon!

Pelto ympäristönä on myös turvallinen isommankin lapsiryhmän kanssa, sillä siellä näkee hyvin jokaisen lapsen touhut. Edellytyksenä luonnollisesti on kunnon hankiainen - pulassa olet, jos lähdet pellolle silloin, kun hanki kantaa lasta, mutta ei aikuista ja joku saa hyvän idean lähteä livohkaan ensimmäisen ristiriidan tultua eteen!

node16247466_2

Meillä on pellon vieressä upea kukkula, jossa käymme laskemassa mäkeä liukureilla ja pulkilla….. ja siis myös uimarenkailla! Se sama uimarengas taipuu siis myös ilmatyynyalukseksi ja taas lapset saavat liikettä iloisella tavalla! Peppua joutuu vain hiukan nostamaan laskiessa, ettei se jarruta reiän kohdalta liikaa. Aika ajoin jouduin täyttämään rengasta, mutta hyvin se silti on kestänyt. Aivan paukkupakkasille en rengasta veisi ulos, mutta esim alle -5 astetta on vielä sopiva pakkanen. Toki renkaiden muovilaaduissa voi olla eroja, mutta ainakin nämä 2 meidän rengasta ovat toimineet useana talvena muutamat käyttökerrat pikkupakkasessa…. kunnes joku päivä saavat lopullisen tuomion tulla laitetuksia roskiin kaiken ilon antaneena. Tai ehkä ennen sitä renkaat pääsevät vielä matkailuleikkiimme Espanjaan rekvisiitaksi.

Pellolle voi napata myös mukaan Loruleikkien liikuntakortteja, joita voit ostaa täältä.

 

Olethan jo Höplän Täplän loruleikkien Facebook-seuraaja sekä Instassa seurannassa @loruleikit?Loruleikit.fi verkkokaupassa löytyy paljon pelejä, leikkejä, loruja ja liikuntakortteja rikastuttamaan lasten päiviä! Käy kurkkaamassa!

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Sokerinen yötaivas ja partavaahtoa

Lue koko viesti: Sokerinen yötaivas ja partavaahtoa

 

Tutustuimme sokerimaalauksen ihaniin saloihin tehdessämme yömaiseman taustaksi omavalintaiselle partavaahtohahmolle yö-projektiimme liittyen.

 

Yö-projektin idea lähti luonnollisesti lapsilta ja olimmekin jo ehtineet pohtia yöelämää monelta kantilta ennen kuvataidetyön aloitusta. Mm. yöeläinvideoita olimme katsoneet Yle Oppimisen sivuilta (Luonnon öiset kulkijat) ja laitoimmepa lähimetsään riistakamerankin muutamaksi yöksi…. tosin pakkasten takia aika laihoin tuloksin kylläkin. Tavoitteisiin sen enämpää menemättä, kerron alla sokerimaalaus- sekä partavaahtotekniikan perusohjeita.

 

Sokerimaalausta varten teimme aluksi liuoksen, jossa keitettyyn tai todella kuumaan veteen liotetiin sokeria vähintään saman verran kuin vettä tai mieluummin jopa suhteessa 1 osaa vettä, 2 osaa sokeria. Tämä on hyvä tehdä aikuisen itse tai mikäli haluaa lapset mukaan tutkimaan liukenemista, on luonnollisesti huomioitava erityinen varovaisuus kuumuuden kanssa! Anna liuoksen jäähtyä sen verran, ettei se ole vaarallisen kuumaa, kun aloitatte maalauksen.

 

Tällä jäähtyneellä, tahmealla (ja joka paikan sotkevalla) liuoksella laveerataan leveällä pensselillä imukykyinen paperi kauttaaltaan märäksi. Sokerilientä saa olla suht reilusti, että värit pääsevät sekoittumaan nesteessä. Toisaalta taas jos sokeria on yltiöpäisesti ja paksuja lätäköitä, tulee työstä paksu, käppyräinen ja sokeri lohkeilee valmiissa työssä. Villi veikkaukseni on, että näin tapahtuu myös jos liemi on ehtinyt jäähtyä aivan kylmäksi.

 

Olin tällä kertaa rajoittanut värivalikoiman yötaivaan väreihin; mustaan, sinisen ja lilan eri sävyihin. Laimensin pulloväriä hiukan nestemäisemmäksi pikkukippoihin ja näitä värejä lapset laittoivat märän sokeriliemen päälle pienillä pensseleillä pistemäisiksi läikiksi. Parhaan tuloksen saa kuin malttaa odottaa värin leviämistä, eikä maalaa normaaliin tapaan kaikkia värejä ja sokeria sekaisin. Läikkiä voi laittaa sisäkkäinkin, jolloin sisempi väri työntää ulompaa sekoittuen siihen upeasti.

 

                                      IMG_20190410_192754_Small IMG_20190108_152957

 

Pikkutaiteilujoille riittää ihmettelemistä jo tässä, mutta heidät voi vielä yllättää töiden kuivuttua esim. seuraavana päivänä partavaahdolla!

Esimies on vain ensin vakuutettava, että partavaahto on yhtä välttämätön tarvike työssä siinä missä leivontaan tarvittavat jauhotkin ;). 

 

Partavaahtoseoksen valmistaminen;

Partavaahtoa pursotetaan astiaan ja liimaa (esim EriKeeperiä) sekoitetaan siihen reilusti… arviolta suhteessa 2 osaa vaahtoa ja 1 liimaa (ellei jopa puolet ja puolet). Kovinkaan paljoa ylimääräistä ei näitä kannata sekoitella, ettei vaahto lässähdä. Tätä seosta voi myös värjätä, mutta kokemukseni mukaan se lässähtää vielä herkemmin. Olen värjännyt sen kyllä laimennetulla pullovärillä, joten siinä varmaan vesi muuttaa koostumusta niin paljon - ehkä pisara elintarvikeväriä olisi parempi vaihtoehto.

 

Vaahto-liimaseosta lusikoidaan haluamaan kohtaan paksuksi kerrokseksi, ei siis litteäksi maalaamalla. Jos seos on kokkareista, saa sen sileäksi esim. hammastikulla kokkareita paperin päällä sekoittamalla, ihmeellistä kyllä!  Kuin taikatemppuna kokkareinen kasa onkin sileä ja ihanan tasainen.

Tähän pulleaan vaahtoon voi lisätä esim. pippureita / rei'ittäjän ympyröitä silmiksi ja napeiksi, oksia käsiksi tai luudaksi, leikattuja kartonkipaloja esim. nenäksi, hatuksi tai korviksi jne…. Lapset kyllä keksivät vaikka mitä! Lumisadetta voi myös lisätä joko vanupuikolla tai sormella töpsöttämällä.

 

                                                  IMG_20200202_113855_Small

 

Sitten vain kuivamaan rauhassa, jolloin vaahto kuivaa kovahkoksi... mutta ei sitten kestä sormella tökkimistä, vaikka kuinka tekisi mieli tökkiä! Tavallaan lasten työt täytyy asettaa lasten tasolle, mutta jos kotiin viemisiksi haluaa nämä säästää, kannattaa ripustaa aika ylös. Ovat myös aika painavia ja koppuraisia sokeriliemenkin takia, mutta sain ne pysymään seinässä paksulla läpinäkyvällä teipilla usealta sivulta kiinnittäen. 

Kirjoitimme työhön toki myös teoksen yhteyteen tekstin pätkän, jossa lapsi kertoi mitä hänen yömaisemassaan tapahtuu. Itse tekemäni lumiukko ei todellakaan vedä vertoja lasten tekemille eläimille ja lumiukoille, joita ryhmässämme syntyi, mutta en niihin ole julkaisulupia kysynyt, joten on tyydyttävä tylsään, omaan malliin.

 

Sokerimaalaustekniikalla ja partavaahdolla voi muovata luonnollisesti aiheen miksi vaan, esim. pääsiäistipuiksi tai -pupuiksi pääsiäisen väreillä. Jutussa Vappu-unelmia partavaahdolla näet lisää partavaahtotöitä.

Kurkkaa myös vuoden 2021 juttu rakettiaskarteluista; Sokerirakettaja tummalle pohjalle, jossa upeita sokerimaalaustöitä tummalla pohjalla.  Partavaahdolla voi tehdä myös raketteja.

 

                                       IMG_20200425_102617_Small IMG_20210101_173416_Medium IMG_20210102_120906_Medium IMG_20210102_120927_Medium

 

Höplän Täplän loruleikeissä on myynnissä hauska lumiukko-aiheinen hahmotustehtävä, jossa lapsi etsii oikean kuvan pohjaan lorun edetessä. Sen voit tilata täältä.

 

                                                               IMG_20191103_201807-01-02

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Vanhan linnan kummitus - vinkkejä

Lue koko viesti: Vanhan linnan kummitus - vinkkejä

 

 

Lasten ideoihin tarraaminen vaatii aikuiselta avarakatseisuutta ja valmiutta pystyä muokkaamaan omaa suunnitelmaansa lennosta. Monesti huomaan itse työssäni, etten edes ollut tullut ajatelleeksi eri näkökulmaa suunnitelmaani, minkä lapsilta saan.

 

Hyvänä esimerkkinä oli äskettäin uuden lapsiryhmän kanssa leikittämäni Vanhan linnan kummitus, joka saikin uuden ulottuvuuden puhtaasti lasten aloitteesta. Lapsista osa alkoi innoissaan huhuilla nähdessään haamuni, joten muokkasin lennosta pelin aloituksen äänenkäyttöharjoitukseksi; kun pidän haamua ylhäällä, voi huhuilla kovalla äänellä, kun taas haamun ollessa alhaalla huhuillaan kuiskaten ja haamun mennessä nukkumaan lattialle, on aika lopettaa huhuilu. Näin lapset saavat harjoitusta äänenvoimakkuuden säätelemisestä ja minä saan helposti hiljaisuuden kertoakseni itse leikin säännöt ja pääsemme aloittamaan leikkiä.

 

Haamu voisi hyvinkin lennähtää johonkin muuhunkin tilanteeseen samalla periaatteella rauhoittamaan ruokailun tai pukemistilanteiden äänenkäyttöä.

 

Vanhan linnan kummitus on hyvä leikki opetellessa käsitteitä pieni, suuri ja keskikokoinen. Itse olen lisännyt tuon keskikokoisen alkuperäiseen loruun saadakseni hiukan haastetta. Toki sen voi aluksi jättää leikistä poiskin. Kummitus hahmona voi olla pienille lapsille aika pelottavakin, joten kasvattajan täytyy tuntea lapsiryhmänsä, ettei aiheuta kenellekään pelkoa hauskalla leikillä.

 

                         BackgroundEraser_20210925_184629480_Medium BackgroundEraser_20210925_182626379_Medium

 

Vaihtoehtoina tuotteissa on perusilmeillä olevat yksipuoliset kummitukset (yht. 3 hymyilevää haamua) tai tunteilla olevat kaksipuoleiset (yht. 6 tunnehaamua). Tunnekummituksille tein jokaiselle erilaiset ilmeet.  Näin lapsi valitessaan kummitustaan voi myös viestittää omaa tunnetilaansa ja tunteista voidaan keskustella yhdessä.

Kummitukset voivat olla myös sadutuksen pohjana esim halloweenin aikaan. He voisivat vaikka esittäytyä yksi kerrallaan eri päivinä, jolloin ko. tunnetiloista keskustellaan ja vasta esittelyiden jälkeen pelataan peliä. ”Mitä isoimmalle kummitukselle on tapahtunut, kun hän näyttää noin mahdottoman vihaiselta?"  ”Miksi keskikokoisella kummituksella on noin surullinen ilme?”  ”Mitä pienin kummitus on noin kovasti säikähtänyt?”   "Mikä tekee sinut noin iloiseksi?"

 

                                        BackgroundEraser_20210925_185659424_Medium

 

LIIKUNNALLINEN VERSIO; Tästäkin leikistä voi helposti keksiä myös liikunnallisen version vaikka lokakuun ulkoiluihin ulkojumpaksi tai liikuntasalileikiksi.

Leikkijät seisovat piirissä. Yksi lapsi lähtee juoksemaan piirin ulkopuolella kummitukset kädessään ja muut hyppivät lorun tahtiin esim. näin;

Vanhan linnan kummitus (hypitään tasahyppyjä tai marssitaan ja "kummitus"-sanalla x-hyppy)

Tee olan takaa kurkistus  (hypitään tasahyppyjä tai marssitaan ja "kurkistus"-sanalla x-hyppy)

Arvaa onko kummitus (hypitään tasahyppyjä tai marssitaan ja "kummitus"-sanalla x-hyppy)

Suuri (noustaan varpailleen, kädet ylhäällä), keski (seisotaan suorassa) vaiko pieni (mennään kyykkyyn).

Juoksija pysähtyy lorun loputtua ja nostaa lähimpänä olevan lapsen takana jonkun kummituksista hänen päänsä yläpuolelle. Jos leikkijä arvaa oikean kummituksen koon, hän siirtyy juoksijaksi.

 

Vanhan linnan kummitus - leikin hymykasvoilla voit tilata täältä.

Vanhan linnan kummitus - leikin tunteilla voit tilata täältä.


 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Kätken, kätken kiveä - vinkkejä

Lue koko viesti: Kätken, kätken kiveä - vinkkejä

Olet varmasti kuullut seuraavat loruleikit;

* Kätken, kätken kiveä.

Sotken, sotken savea.

Arvaa missä kullan kallis kivi on?

* Missä asuu talonpoika,

ylhäällä vai alhaalla,

(vai onko se muuttanut kokonaan pois)?

 

Kätken, kätken kiveä ja Talonpoika ovat hyvin samantyyppisiä leikkejä eri lorulla ja liikkeillä. Helpolta kuulostava leikki voi näyttäytyä yllättäen hyvinkin haasteellisena joillekin lapsille joutuessa yhdistämään lorun ja tietynsuuntaisen liikkeen käsillä (mm. keskilinjan ylityksen).

 

Leikkijöiksi valitaan 2 lasta, joista toinen piilottaa, toinen arvaa. Leikkivälineenä voi olla mikä tahansa pieni esine, joka mahtuu lapsen nyrkkiin näkymättä toisille. Aikuinen voi peittää pienempien nyrkit myös omillaan, mikäli lapsi ei millään malta olla avaamatta nyrkkiä liian aikaisin. 

 

Kätken, kätken kiveä – leikkiä olen leikkinyt niin, että lorun aikana lapsi laittaa nyrkkejään ristiin kyynärpäitä myöten, jolloin tulee keskilinjan ylitystä. Aluksi rytmiä voi kevyesti ohjata itse lapsen takaa.

Isompien lasten kanssa voi jo opetella vasen – oikea käsitteitä tätä leikkiä leikkiessä. Haastettä tähän tuo se, että leikkijät ovatkin toistensa vastapäätä sekä vielä nyrkit ristikkäin.

 

Talonpoika – leikissä vastaavasti nyrkkejä laitetaan päällekkäin toistensa päälle.

Tätä voi aluksi leikkiä vain ylä- ja alakerta vaihtoehdoilla ja myöhemmin ottaa mukaan myös vaihtoehdon ”onko se muuttanut kokonaan pois”, jolloin alussa lapsen sekoittaessa kiveä, voi hän myös tiputtaa kiven selkänsä taakse ja leikkiä leikin tyhjillä nyrkeillä.

 

Lasten osallisuutta saa leikkiin piilottajan valitessa talon asukin itse;

”Missä asuu pikku koira…”

”Missä asuu dinosaurus…”

”Missä asuu palomies... ”

 

Leikkiä leikkiessä pyydän arvaajaa todella sanomaan arvauksensa ”ylhäällä” ja ”alhaalla” pelkän osoittamisen sijaan, jolloin käsitteet tulevat myös opittua. Samoin piilottaja joutuu tällöin myös miettimään sanallisen ohjeen perusteella oikean nyrkin avaamisen.

 

Höplän Täplän verkkokaupasta löytyy tällä hetkellä Kätken kätken kiveä- leikkiin välineet (kimaltava kivi + säilytysrasia) ja ne voit tilata täältä

Lue lisää liikunnallisista leikkimuunnelmista jutusta "Liikettä lisää leikeillä".

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Hassut lauseet - vinkkejä

Lue koko viesti: Hassut lauseet - vinkkejä

 

Aiemmin vetämäni kerhoryhmät oli helppo päättää yhteisleikkiin raivaamisen jälkeen kaikkien odotellessa kotiinlähtöä yhtä aikaa. Hassut lauseet oli ehdottomasti lasten lempileikki yhteisleikeistämme. Käytin leikkiä usein erityisesti kerhovuoden alussa (tai kun uusia lapsia aloittaa), sillä leikki luo positiivisen ja iloisen tunnelman ja vähentää jännitystä lapsilla, joilla vielä on epävarmuutta hoitoon tulosta.

 

Yksinkertainen leikki ei myöskään helposti kyllästytä eikä ”kulu loppuun”, sillä joka kerta lauseet vaihtuvat. Lapsia jännittää kuka nyt pieraisee missäkin, ja keskustelua lauseista voi jatkaa mikäli joku lause erityisesti herättää intoa ja mielenkiintoa. Omaa vuoroa oli vaikea malttaa odottaa ja moni muistelikin omia lauseitaan vielä pukiessaan ja kertoi niistä nauraen vanhemmilleen.

 

Kannattaa pysähtyä välillä keskustelemaan myös tunteista pelin edetessä; ”Miksi merirosvo on surullinen, kun häntä itkettää sillalla?” Lasten tarinankerrontaa voi myös jatkaa sadutukseksi tai isommaksi projektiksi saakka tai etsiä tietoa vaikka merirosvoista, mikäli aihe lapsia kiinnostaa. Yleissivistävää tietoa saa lapsille mm. nimeämällä Suomen presidentin sekä keskustelemalla mikä "presidentti" edes on tai mitä hän tekee. 

 

Toki on muistettava, että peli toimii myös sanavaraston kartuttajana, jos sille huomaat olevan tarvetta (esim S2 lapset). Vieressä voi olla tabletti, josta etsitään sanaa vastaava kuva vaikka Papunetistä, jolloin lauseet avautuvat varmasti kaikille. 

Kaikkien lasten kanssa aikuiselle tulee joskus myös yllätyksenä lapsen sanavaraston suppeus. Oletamme helposti, että kaikki ymmärtävät mitä sanat tarkoittavat, vaikka todellisuudessa ryhmästä moni istuu hiljaa ja kuuntelee ymmärtämättä kaikkea. Useinkin kannattaa pysähtyä varmistamaan tietävätkö kaikki lapset jonkin sanan sisällön ja selventää vieraampien sanojen merkitystä. Pienempien kanssa pelatessa niin sanojen ymmärtämistä kuin myös toiminnallisuutta voi leikkiin lisätä verbejä matkimalla; esim. kaikki piipittävät tai hyppivät kuten lauseessa kerrotaan.

 

Lauseita voi käyttää myös pantomiimileikkinä; lapsi valitsee korttinsa ja hänelle kuiskataan lause, jonka hän esittää ilman sanoja toisten arvetessa. Tätä suosittelen käytettävän vasta kun leikkiä on leikitty usein, jolloin sanat ovat entuudestaan tuttuja. Tällöin pääsee jyvälle oikeasta lauseesta helpommin.

 

Hassut lauseet edistää lukemisen valmiuksia, mikäli haluaa välillä sitä puolta korostaa. Sanat ovat kirjoitettu selkeästi isoilla kirjaimilla, joten kannattaa käyttää pelihetki hyväksi kirjainten ja äänteiden opetteluun. Itse esim. joskus heittäydyn lukutaidottomaksi etenkin lyhyiden sanojen kohdalla, jolloin lasten orastava lukutaito saa vahvistusta.

Isompien (lähes esikouluikäisten) lasten kanssa olen peliä selostaessani tehnyt kierroksen, jolla aluksi konkretisoin harmaiden korttien sanojen sisällön - "mitä tekee"; jokainen saa keksiä minkä tahansa teonsanan. Samoin myös teimme kierroksen tekijästä "kuka tekee" ja paikkasanasta "missä tekee".  Näin sain lapsille harjoitusta ajatteluun sekä itsensä ilmaisuun toisten edessä. Tällöin mm. eräs lapsi, jolle esiintyminen oli haastavaa, mutta itse tehtävä helppo, oli onnellinen päästessään loistamaan tiedoillaan saaden samalla harjoitusta puhumisesta toisten edessä! 

 

Lasten osallisuus on huomioitu Hassuissa lauseissa tyhjillä korteilla, joita on kussakin värissä 2 kappaletta. Näihin voivat lapset jujun hoksattuaan keksiä omia hassuja sanoja, mutta suosittelen nämä otettavaksi käyttöön vasta kun lapset ovat pelanneet peliä usein ja tietävät pelin idean. Luonnollisesti kasvattajan täytyy muistaa huomioda ryhmän hiljaisimmatkin ja kysyä heiltä ehdotuksia. Sanoja voi tyhjään ruutuun kirjoittaa pienellä useampia ja kortin tullessa pinkasta, lukee jonkin niistä sattumanavaraisessa järjestyksessä vuorotellen ja laittaa kortin uudelleen pinkkaan. Näin saa useamman lapsen ehdotuksen kuulluksi samalla kortilla ja lapselle oman sanan osuminen lauseeseen on mukavaa.

Mukaan tulee myös tuttu seinäkortti, jonka tarkoitus on muistuttaa lapsia tästä pelistä seinällä, jolloin itse peli voi olla aikuisen takana kaapissa ja säilyä näin hyvänä vuodesta toiseen. Siitä huolimatta peli pysyy lasten muistissa ja on valittavissa lapsen pyynnöstä.

Hassut lauseet - pelin voit tilata täältä.

Olethan jo ottanut seurantaan Facessa Höplän Täplän loruleikit ja instassa @loruleikit?

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Höplän Täplän taustoja

Lue koko viesti: Höplän Täplän taustoja

Höplän Täplän loruleikkien takana hassuttelee neljän tytön äiti Itä-Suomesta. Koulutukseltani olen päivähoitaja ja askartelunohjaaja. Minulla on noin 20;n vuoden työkokemus päiväkotiarjesta ja ikuinen palo tehdä käsillä kauneutta. Rakastan käyttää paljon värejä lasten taidetasvatuksessa ja myös kalligrafiakynät kuluvat niin arjessa kuin työssänikin koko ajan. Nämä näkyvätkin Höplän Täplän tuotteissa ajoittain.

 

Valitettavasti koko ajan kiristyvä työelämä on tuonut näkemyksen, että enää eivät varhaiskasvattajat ehdi tekemään työvälineitä laadukkaaseen kasvatustyöhön. Ideoita internet on pullollaan kaikesta ihanasta, mutta monella ei ole taitoa, välineitä eikä ainakaan aikaa valmistaa kivoja pedagogisia pelejä, leikkejä ja virikkeitä helpottamaan arkea työssä. Keskinkertainen piirustustaitoni ei ole pääosissa tuotteissani, vaan valmiit, iloisen väriset tuotteet, jotka ovat käyttövalmiina muille ilman tuntikausien suunnittelu- ja valmistelu-urakkaa. Haluan korostaa myös tuotteillani kädentaitoja, joten en piirrä ja väritä kuvia tietokoneella lainkaan.

 

Tästä ideasta syntyi pikkuyritykseni ”Höplän Täplän Loruleikit”. Toiminimi, jossa voin yhdistää kädentaitojani sekä päätyön tuomaa osaamistani tehden sarjatyönä samalla muillekin testattuja ja toimivia työkaluja lasten kanssa työskentelyyn. Kokemuksesta voin sanoa, että monen tilanteen pelastus arjessa on napata kaapista leikki, jonka ympärille kokoontuu paljon innokkaita leikkijöitä. Yleensä kaikki hauska ja hiukan jännittävä toimii parhaiten lasten kanssa, joten koetan tuotteissani yhdistää pedagogiikan ja hauskuuden samaan pakettiin. Uuden vasun myötä pidän myös toiminnallisuuden ja lapsen osallisuuden mukana suunnittelussa. Myös luonto ja tutkiminen nousee työssäni usein tärkeään osaan, sillä lasten luontosuhteen vaaliminen näinä aikoina on erityisen tärkeää ja antoisaa.

 

Teen tuotteita käsityönä toiminimellä, oman päätyöni sekä perhe-elämän ohella ja ehdottoman virallisesti maksaen kaikki lakisääteiset maksut. Lorut ja riimitykset ovat omaa tuotantoani lukuunottamatta tietysti suomalaisia perinneleikkejä (mm. vanha maalipurkki tai vanhan linnan kummitus), joihin olen valmistanut valmiit leikkivälineet. Myös liikunnalliset leikit ovat tietysti yleisesti käytössä olevia leikkejä, jotka halusin tuottaa korttimuotoon, jolloin ne ovat muistissa ja helposti kiireessä napattavissa mukaan esim. jumppasaliin ilman sen suurempaa kirjojen pläräämistä ja suunnittelua.

 

Verkkokaupan rinnalla kulkee tämä blogi, johon lisäilen vinkkejä pelieni käyttömahdollisuuksista, mutta myös muita tarinoita/ ohjeita /toimintavinkkejä päiväkotiarkeen liittyen (esim. lasten kanssa toteuttamiani askartelutekniikoita). Tuoteperhe kasvaa sitä mukaan kuin aikaa on suunnitella tuotteita ja hioa niitä myyntikuntoon.

 

Koira-allergisille tiedoksi; erillisiä tuotantotiloja yrityksellä ei ole, vaan tuotteet valmistetaan kodissa, jossa asustelee myös koira.

 

Puhun yleisesti päiväkotimaailmasta, mutta toki tuotteeni soveltuvat perhepäivähoitajille, seurakunnankerhoihin, kotiäideille tai isovanhemmille touhutessa lasten kanssa vanhuksia sekä kehitysvammaisia unohtamatta.

 

Toivon hartaasti, että tuotteistani saa moni lapsi eväitä elämään ja iloa päiviinsä!


 

Lue koko viesti
41 - 50 / 50 tuloksesta

Powered by Powered by