Rakastan värejä ja syksyn ruskaa, joka on toisinaan poikkeuksellisen upeaa! Siitä puhumme paljon lasten kanssa ja ihmettelemme vihreän värin katoamistemppuja. Pakkasin muovilaatikkoon eräänä suht lämpimänä syyskuun aamuna tarvikkeita syksyiseen maalaushetkeen, jota ei tehtykään tavanomaisesti omassa ryhmässä pöydän ääressä vaan lähimetsässä. Oli paperia + kynä nimeämiseen, ruskan värisiä pullovärejä kannellisissa pikkupurkeissa, teippiä, pyykkipoikia, alustoja, roskapussi sekä talouspaperia. Mieti myös kuinka monta märkää työtä sinulla on kannettavana takaisin päiväkodille ja kuinka ne saat tuotua, kun niitä ei päällekkäin voi laittaa (esim. muovilaatikko, muovipusseja, Ikea-kasseja, pyykkipojalla reunasta kiinni ja vierekkäin kassiin vierekkäin kassiin...).
Suosittelen mukaan sormikkaita ja niiden päälle kertakäyttöhanskoja mikäli tämä on pakko tehdä niin myöhään syksyllä, että ilma on kylmää eikä paljain sormin kykene maalaamaan. Myös jonkinlaisia essuja/suojia puvuille olisi hyvä olla…. nimimerkillä ”lapsen takin tahrat jynssännyt”.
Menimme siis muutaman lapsen kanssa lähiluontopolulle tutkiskellen luontoa ja pyysin lapsia aloittamaan maalaustyön… tosin tällä kertaa mukana ei kyllä ole siveltimiä (tarkoituksellisesti)! Ensin täytyi ratkaista millä voisi maaleja levittää paperiin.
No totesimme, että ympäristöhän on täynnä erilaista jälkeä jättäviä siveltimiä! Ruohonipun toisen pään voi solmia solmuun (kts. kuvasta) ja huiskia menemään upeaa jälkeä. Myös maassa kasvavilla erilaisilla ruohoilla ja kasveilla voi painaa tai piirtää. Lapsista hauskimmat pensselit olivat jonkin kukan siemenpallot, joilla voi töpsöttää palloja ja joista jäi hauskoja mausteita maalauksiin kiinni (kuin ampiaisia). Myös erilaiset kepit tekevät omanlaistansa jälkeä ja niillä voi vaikka kirjoittaa oman nimensä taideteokseen.
Paperit kannattaa laittaa alustaan kiinni teipin paloilla ja esim. mukanani ollut kannellinen muovilaatikko oli hyvä alusta pienempien lasten maalauspuuhille. Myös paksu pahvi- tai muovialusta maassa käy myös. Hiukan suttaista puuhaa tämä toki on, mutta se kestettäköön näin upeiden taideteosten vuoksi! Suosittelen arvioimaan tarkkaan kuinka monta lasta kannattaa laittaa yhtä aikaa hommiin. Luonto kyllä yleensä innostaa muita leikkimään taustalla odottaessa vuoroaan tai osalle voi antaa muuta luontopuutaa, kuten luontomatikkatehtäviä.
Lapsia nauratti kovasti meidän miettiessämme voimmeko jättää maalaantuneet ruohontupsut koirien, pupujen ja siilien nuuskittavaksi. Olisi siinä pupuäidillä ihmettelemistä jos pupulapsen kuono olisi punaisessa maalissa! Muistamme siis viedä luontoon kuulumattomat jätteemme asianmukaisesti luonnosta pois!
Toki luonnonsiveltimiä voi hyödyntää myös sisätiloissa, jolloin kaikkia tarvikkeita ei tarvitse luontoon kuljettaa ja valmiit työt saa helpommin kuivamaan hyllylle.
Lisään myös muutaman perinteisen taidetekniikan syksyisiin ruskatöihin tehtäväksi lasten kanssa. Lasten osallisuus huomioiden voi jokainen valita oman mielenkiinnon mukaan tekniikan eikä kaikkien tarvitse aina tehdä samaa työtä. Toinen tykkää maalata, toinen töpsöttää, toinen vaikka tehdä taidetta omilla sormilla piirtäen. Meilläkin syntyi seinälle ihanaa ”Lehtisoppaa” , jossa oli erilaisia töitä ruskan väreissä.
Lehtiähän voi kerätä hiukan etukäteen ja säilyttää niitä vedessä, jolloin ne eivät kuiva ja haurastu. Itsekin toin mökkireissulta mm. tammenlehtiä ja ne olivat vielä lähes viikon päästä ihan kelvollisia mallitöiden tekoon. Ylimääräinen vesi kannattaa kuivata vaikka paperiin tai ottaa lehdet kuivamaan pari tuntia ennen varsinaista työtä, sillä maali ja teippi eivät tartu märkään lehteen.
Pienempien kanssa helppo, perinteinen tekniikka on ihan maalata tuoreita lehtiä pulloväreillä ja painaa niitä paperiin. Saat lehtiruodot näkyviin, kun levität värit lehden takapinnalle. Samalla värillä voi painaa parikin kertaa.
Isompien kanssa onnistuu sommitella lehdet paperille (auta teippaamaan ne kiinni useasta kohdasta pienillä teipinpaloilla) ja töpsötellä värit lehtien päältä, jolloin lehden muoto jää valkoiseksi. Lehden jokaisen reunan yli täytyy tulla maalia, että muoto tulee esiin. Tähän voi olla muitakin välineitä kuin sivellin, esim. superlontöpsötin. Minusta tuli hauskaa jälkeä ”räjähtäneestä” siveltimestä, jossa harjakset haroittivat joka suuntaan. Jälki oli kuin ilotulitus. Osaan töihin tein hammasharjalla pisaroita ennen kuin poistin lehdet. Niitä voi joko räpsyttää sormella tai napsutella tai hangata pensselinvarrella harjaa, jolloin väriä lentää pisaroina. Kannattaa aluksi opetella varovasti mihin suuntaan väri lähtee milläkin tekniikalla, ettei lapsi saa uutta väritystä lempimekkoonsa.
Kun lehdet on varovaisesti irrotettu voi vielä innokkaimmat jatkaa työtä värjäämällä samojen lehtien lehtiruodot tummalla maalilla ja painamalla ne valkoiseen lehtiaukkoon. Pitää vain muistaa, että nyt onkin lehden peilikuva kyseessä, mutta yleensä lehdet ovat suunnilleen samanmuotoisia molemmilta sivuiltaan.
Minä vielä ”kehystin” omat työni hyödyntäen lautasella olevat loput värit vetämällä paperin reunaa pitkin värisiveltimellä, jolloin reunasta tuli värillinen. Ei mene maalia hukkaan ja työt ovat taas astetta elävämmän näköisiä!
Mikäli kaipaat ajantasaisia ideoita lasten kanssa työskentelyn tueksi, tykkää Facebookissa Höplän Täplän loruleikit -sivuista tai ota seurantaan Instagramissa @loruleikit. Kurkkaa myös verkkokaupan puolelle tästä ja nappaa pedagogiset materiaalit käyttöösi joko valmiina materiaaleina tai edullisina ladattavina tiedostoina itse askerrellen.
