Maitohorsma on yleinen kesä-elokuussa kukkiva kasvi ja sen kukissa on kaunis pinkki väri. Maitohorsmaa voi hyödyntää mm. valmistamalla kukista upean väristä mehua ja vaikkapa jatkojalostaa mehu kiisseliksi.
Itse aina kokeilen kaiken uutta myös askartelussa ja tätä luonnonvärimehua voisi käyttää vallan mainiosti myös maalauksessa vaikka taustavärinä jossain työssä tai korteissa. Kannattaa muistaa, että mehunhan voi pakastaa talveksi myös maalauskäyttöön, jos pakkasessa on hyvin tilaa. Saat upeita syysiltatauluja lasten kanssa, kun sulatatte mehun ja laveeraatte paperit maitohorsmamehulla ja painatte syksyn värejä lehdillä päälle.
Veikkaan myös, että kukkia voisi pakastaa pussissa, jos ei juuri kukinnan aikaan ehdi häärätä keittiössä.
Lasten kanssa voi kukkia myös tutkia ja seurata lähipellolla yksittäisen kukan avautumista tyvestä latvaan päin, sillä kaikki horsman kukat eivät avaudu yhtä aikaa. Toki kukilla ja lehdillä voi myös painaa paperille taidetta tai kerätä leikkikeittoihin aineksiksi. Syksyllä voivat lapset ihmetellä siemenien paljoutta, joita jokainen kukka kehittää ja joita tuuli kuljettaa ympäristöön. Muutaman voisi pyydystää mikroskooppitutkimuksiakin varten talveksi.
Mikäli kuitenkin aiot valmistaa kesällä juotavaksi tulevaa mehua, kerää auenneet kukat muualta kuin tien varresta, jolloin vältät pakokaasut ja hiekkapölyn. Itse ainakin annoin kukkien olla kuistilla pellillä jonkin aikaa päästääkseni enimmät ötökkäkaverit takaisin luontoon sekä huuhtelin kukat vielä lävikössä. Enimmät vihreät osat kannattaa poistaa – se vähentää mehun kitkeryyttä. Kuvassa näitä ei ole vielä poistettu... täytyihän minun saada nopeasti vangittua kuvaan jumppaava Matonen kulhon reunalta!
Laitoin kattilaan kukat (n. 0,5 l), vettä vajaan litran sekä sitruunahappoa tai sitruunan mehua. Kokeilin sekä puolikkaalla sitruunalla, että n. ruokalusikallisella sitruunahappoa ja testikeitoksissani paremman värin sai sitruunahapolla, mutta molemmat käy (kuten myös lime).
Löydätkö kuvasta linssiluteen; jumppaavan madon?
Kukkia keittelin n. vartin, kunnes kaikki väri oli irronnut ja siivilöin kukat pois mehusta. Tämän jälkeen lisäsin sokeria pikku hiljaa, kunnes mehu oli sopivaa (jokainen oman maun mukaan, mutta aika reilusti sitä saa laittaa).
Mehun väri on erikoinen… upean aniliininpunainen ja mieleeni tulikin heti kuinka ihanaa mehua olisi käyttää jossain kesäjuhlien boolissa.
Tein myös osasta mehusta kiisseliä. Maku oli hyvin perus marjakiisselin maku, mutta väri oli aluksi pettymys. Ihana aniliinin väri tuli vahvemmin esiin vasta kun kiisseli jäähtyi. Tästäkin saisi upeaa kerroskiisseliä maitokiisselin kanssa jälkiruuaksi!
Luonnossa olisi paljonkin hyödynnettävää, mutta täytyy tietää tarkkaan mikä on ruuaksi kelpaavaa, koska joukossa on myös myrkyllisiä kasveja. Mikäli lasten kanssa kerää luonnosta syötävää, on aina korostettava, ettei mitä tahansa saa suuhunsa laittaa vaan aina on osaavan aikuisen katsottava mitä saa syödä. Esim ketunleipiä olen maistanut isojen lasten kanssa, joiden luotan ymmärtävän varoitukseni.
Mustaherukanlehtijuoma eli Louhisaaren juoma:
Kun mustaherukat on kerätty ja hyödynnetty, jää pensaaseen vielä hyvää mehuainesta yllin kyllin! Tämä toinen upea juoma, mitä valmistan lähes ilmaiseksi luonnonlehdistä pakkaseen talveksi, on mustaherukanlehtijuoma… Louhusaaren juomaksikin kutsuttu. Tätäkin usein valmistetaan esim. päiväkotien sadonkorjuujuhlissa tai vastaavissa tarjoiltavaksi.
Hyväkuntoiset, terveet ja puhtaat lehdet riivitään ravistellusta oksasta, huuhdellaan hyvin ja laitetaan kattilaan yhdessä keitetyn veden kanssa. Sekoitetaan sitruunahappo kattilaan. Näiden annetaan jäähtyä sekä seistä kattilassa kannen alla seuraavaan päivään.
Seuraavana päivänä lehdet siivilöidään juomasta, kiehautetaan ja liotetaan sokeri. Itse en sokeria aivan noin paljoa laita vaan teen vähäsokerisempaa ja tarvittaessa vasta lisään valmiiseen mehuun makeutta.
Valmistunut juoma on laimeaa tiivistettä (vettä n. puolet määrästä lisää) ja sitä voi joko pullottaa tai pakastaa myöhempää käyttöä varten. Pullotuksessa säilyvyyteen vaikuttaa toki sokerin määrä.
Ohje-esimerkki;
5 l mustaherukanlehtiä
5 l vettä
50g sitruunahappoa (voi ostaa tavarataloista tai apteekista)
500 g (300g) sokeria
Myös mm. raparperistä, omenoista ja marjoista voi tehdä sitruunahapolla mehua mikäli niistä omassa puutarhassa on liikatarjontaa. Kokeilin juuri mökillä raparperistä ja herukanlehdistä juomaa vieraille ja hyvin nämä ainekset sopivat keskenäänkin samaan mehuun ja muutoin ehkä käyttämättömäksi jäävät raparperit tuli hyödynnettyä. Vaikkakin toki tiedämme kaikki, että vesi on aina niin hampaille kuin keholle paras janojuoma!
