Lapset rakastavat majaleikkejä, eikö? Isoja kankaita viritellään pöytien päälle ja aina on ongelma kuinka ne saisi pysymään paikoillaan ja lopulta aina joku vetää seinät alas ja riita on valmis. Tekisi mieli laittaa painava kirjapino pöydän päälle, mutta se on liian vaarallista. Missä niitä pyykkipoikia taas olikaan? Miksi tämä kangas on niin liukas?
Tässäpä ratkaisu, jonka idean olen aikoinani nähnyt ensimmäisessä työpaikassani 90-luvulla ja kauan haaveillut tekeväni sellaisen. Alkuperäisessä pöytämajassa oli jopa hienot käärittävät ikkuna- ja oviaukot, jos oikein muistan.
Muutamia vuosia sitten meillä oli majaleikkejä rakastava porukka ja lisäksi ryhmässä lapsi, joka rakasti ompelua. Hän ompeli jo kotona äidin kanssa vaatteita ja sain nostettua hänen vahvuutta ryhmän mielenkiinnonkohteen tukemiseen. Sain kuin sainkin tehtyä silloisen ryhmätilan pöydälle tämän tyköistuvan majan.... lasten kanssa yhdessä tietenkin. Olen ollut aina kasvattaja, joka tuo tarvittaessa porakoneen, sahan + höyläpenkin (pulkalla vedin sen talvella naapuritalosta meille aamuksi käyttöön) tai ompelukoneen lasten käytettäväksi. Monelle Puuha-Pete fanille jopa terävän veitsen käsittely on jo elämys, saati oikean porakoneen käyttäminen!
Minä olin silloin valinnut useita, tähän projektiin soveltuvia kangasvaihtoehtoja päiväkodin kangasvarastosta, kävimme yhdessä ompelukoneen lainaan naapuripäiväkodista ja kokoonnuimme pienryhmän kanssa suunnittelemaan majaa. Mietimme minkä muotoisia sivut ovat ja tutustuimme isoon viivottimeen ja opettelimme tekemään suoraa viivaa paperille sillä.
Käänsimme pöydän reunan lattiaa vasten ja vertasimme lapsen pituutta pöydän sivujen pituuksiin. Mittaamistahan voi jatkaa enemmänkin toiminnassa eri keinoin, jos se lapsia kovasti innostaa. 
Lapset valitsivat kullekin sivulle haluamansa kankaan, mittasivat "katon" ja "seinien" mitat ja leikkasivat kangasta itse sen minkä jaksoivat. Saumanvarat täytyy muistaa lisätä tietenkin aina joka saumaan. Minulle jäi kyllä niin leikkaamista kuin ompeluakin itsekseni tehtäväksi; sen verran iso projektimme oli.
Laitoimme nuppineulat yhteen saumaan kerrallaan ja halukkaat saivat huruutella matalan pöydän ääressä ompelukoneella suoraa ommelta, opetellen samalla polkimen käyttöä. Turvallisuus otettiin huomioon tarkoilla ohjeilla ja sillä, että minä istuin lapsen takana ja ohjasimme yhdessä kangasta minun käsi lapsen käden päällä (kaikki eivät uskaltaneet edes laittaa käsiä neulan lähelle). Mutta lapsi polki poljinta, ja se oli tärkeintä! Joku sanoikin, että ihan kuin pääsisi ajamaan autolla! Jarru toimi tässä autossa nostamalla jalkaa polkimelta ja neulojen lähestyessä olikin tosi tärkeää kuunnella tarkkaan ohjeita milloin täytyy alkaa hiljentää ja "jarruttaa".
Ompelu oli myös aikamoinen elämys monelle. Eräs lapsi arveli hyvin varmana ja ylpeänä; " Minun äiti ei ole edes nähnyt ikinä ompelukonetta... ja minä kerron sille, että minä olen saanut jo ommellakin!!"
Yhdelle sivulle ompelin lopuksi yksinkertaisen halkion oveksi ommellen sen saumat vain sisään. Aika ei riittänyt tekemään hienoja ikkuna- ja oviaukkoja. Olin hyvin onnellinen, että lapset valitsivat läpinäkyvän, ohuen valoverhokankaan yhdelle sivulle, sillä sitä kautta pysyy hyvin kärryillä mitä majassa tapahtuu.
Maja on kulkenut mukanani nyt useamman vuoden... välillä unohtuen kaapin perukoille, välillä ollen tiheässäkin käytössä. Saman kokoista pöytää ei enää ryhmätilassa ole, joten maja ei istu aivan täydellisesti mihinkään käytössä olevaan, mutta pysyy se ainakin paremmin paikallaan, kuin pelkkä kangas. Oviaukkokin on jo hiukan revennyt, mutta ei se ole asukkeja haitannut. Hyvän majan teimme lasten kanssa... lasten tarpeisiin! Toivottavasti joku jossain päin Suomea innostuu tekemään myös vastaavan lasten iloksi.
Haluatko pysyä ajan tasalla Loruleikkien uusimmista ideoista? Tykkää Höplän Täplän loruleikkien Facebook sivuista ja ota seurantaan instassa @loruleikit, jolloin saat uusimmat päivitykset heti.
Kurkkaa myös verkkokauppaan täältä, löytyisikö vaikka ladattavista liikuntakorteista lisää piristystä päivittäiseen lasten liikkumiseen tai löytyykö peleistä ja leikeistä joku uusi, innostava odotteluleikki ryhmällesi.
