Isä/äiti sekä minä,
kivi sekä kynä.
Lämmöllä yhteen ne suli.
Rakkaudenkivihän siitä tuli!
Kivi kaunis väreillä,
tehty aidolla tunteella.
Ota se kätees, kun elämä kiukuttaa.
Muista minut; heti alkaa helpottaa!
Jonna Karosto
Tuon taas luontoa ja kierrätystä vahvasti esiin tuodessani tämän isän- / äitienpäivälahjavinkin, johon ei suuria materiaalihankintoja tarvitse. Soveltuu toki myös ukille/papalle jne... muulle tärkeälle henkilölle. Vahva tunnelataus ja rakkaus ovat suuressa roolissa. Tämä on oma versioni aiemmin ideoidusta "Resepti isälle" - versiosta, jonka ehkä olet nähnyt some-ryhmissä. Lapset rakastavat kivien maaleilla maalausta, mutta tämä onkin jännittävämpi tekniikka, joka aiheuttaa ihmetystä ja hämmästystä suuresti…. mutta vaatii myös varovaisuutta.
Kerätkää noin lapsen nyrkin kokoisia litteitä kiviä, joissa koristeltava pinta olisi mielellään vaakatasossa. Jos kivi on monikulmainen, mutta yksi sivu on isompi sileä alue, voi pikkukivillä tukea tämän ison sileän pinnan vaakatasoon, joten noukkikaa pikkukiviä mukaan myös. Peskää kivet, sekä laittakaa ne kuuman ( n. 225 asteisen) uunin pohjalle kuumenemaan joko sellaisenaan tai muutaman lapsen kivet samaan foliovuokaan (joka joutaa tuokion jälkeen roskikseen). Jännää sihinää saattaa aluksi kuulua, jos kosteana ne sinne laitatte ja voittekin samalla keskustella mistä sihinä johtuu. Voitte vaikka hassutella ja puhaltaa luukun ulkopuolelta siihen rakkaudentaikaa. Anna kivien kuumeta n. 10-15 minuutiksi riippuen kivien koosta.
Väri mitä kiville sulatetaan, on vanhoista liidunpätkistä raastettu raaste. Siihen käy siis vaikka ihan pienetkin pätkät väriliituja eikä laadulla tunnu olevan juurikaan merkitystä. Toiset sulavat toisia paremmin, mutta en osaa sen kummemmin selittää mitä liituja ne kannattaa olla. Toki jos varman päälle haluat tehdä, niin tee koeversio ennen kuin lapsille ehdotat. Väreinä valkoinen sekä muut vaaleat sävyt antavat kivaa kontrastia tummaan kiveen.
Jos sinulla on askartelukäytössä raastin, voi sillä helposti tehdä raastamisen valkoisen taitetun paperin päälle, mutta minä vuolin pikkuveitsellä väriä. Tämä kannattaa tehdä luonnollisesti yksitellen niin, että aikuinen on lapsen vieressä, mutta samallapa tulee lapsille harjoitusta terävien veitsien käsittelystä; vuoleminen itsestä poispäin ja rauhallinen liikehdintä veitsen kanssa. Monikaan ei saa koskaan kotonaan koskea teräviin veitsiin, joten ne voivat jopa pelottaa.
Jos teet näitä pienten lasten kanssa, joiden kanssa ei vuoleminen onnistu, voi liidun pätkiä laittaa pieneen pussiin ja hakata vasaralla pieneksi murskeeksi hakkausta kestävän alustan päällä. Murske pitää olla todella pientä ja värit voi pitää erillään useassa pussissa, sillä muutoin ne sekoittuvat aika värittömäksi mössöksi. Tosin ehdottomasti parempia koukeroita tulee vuolemalla veitsellä, joten voi vaikka lopussa vuolla hetken valkoista pienenkin kanssa, niin saat hienon lopputuloksen.
Korosta vahvasti koko ajan lapsille, että kyseessä on todella kuuma kivi, jota ei saa sormin itse koskea vaikka kuinka tekisi mieli! Kiven voi antaa hetken jäähtyä uunista tulon jälkeen. Vielä kuuma kivi asetetaan patalapuilla aikuisen toimesta kuumuutta kestävälle alustalle, josta tässä muutama vaihtoehto:
*tasainen pannunalusta + paperi, johon vaharoiskeet kertyvät.
*vanha matala lasi tai jälkiruokakulho, joka on askartelukäytössä (tämä on turvallinen, koska reunojen ansiosta lapsi ei niinkään pääse vahingossa koskemaan kuumaan kiveen).
*foliovuoka (joka ei ole ollut uunissa), mutta muista, että alla pitää olla esim. patalappu, sillä vuokakin kuumuu kuuman kiven alta.
*tai joku muu kuumuutta ja väriroiskeita kestävä alusta esim lasialusta.
Isompien kanssa vuolemisen voi tehdä suoraan kiven päällekin, mutta turvallisempaa on paperin päälle vuoleminen sillä aikaa kun kivi kuumenee uunissa. Liidunpalat ravistetaan paperin taitetta pitkin kiven päälle litteälle sivulla, jolloin ne sulavat hetkessä! Tämä on jännää katseltavaa lapsista! Tekee mieli aina vain lisätä ja lisätä liitua ja katsoa kuinka väri sulaa entisten päälle. Voitte esim. kuivalla pensselillä kerätä paperilta kiven ympärille tippuneet hituset ja tiputtaa ne kohtiin, jossa ei vielä väriä ole tai vuolla lisää väriä kivelle suoraan. Väriraaste on aika sähköistä, joten sitä voi napsutella irti pensselistä toisen pensselinvarren avulla. Kivi pysyy kuumana aika kauan, joten kiirettä taiteilun kanssa ei ole. Toki kovinkaan paksua värikerrosta kuumakaan kivi ei jaksa sulattaa, joten koettakaa laittaa väri aika tasaisesti joka puolelle. Kiven voi myös laittaa takaisin uuniin, jos tuntuu, ettei väri enää sula.
Olen myös kokeillut sulattaa suoraan pitkästä liidusta väriä kuumalle kivelle, mutta siitä ei näin näyttävää tule, mutta onnistuu kyllä.
Lopuksi voi halutessaan kiven kuivuttua ja värin kovetuttua pinnan vielä lakata värittömällä lakalla, ettei värit sotke isien/äitien sormia.
Tein nyt vaahteranlehtikipon mallikiven alle sellofaanipakettiin. Tosin nyt taitaa tämä olla jo myöhäistä tehdä niiden jäätyä lumien alle, mutta kirjataan ylös tulevia vuosia varten. Maasta tai puusta kerätty vaahteranlehti laitetaan muutamaksi päiväksi esim jälkiruokakippoon suomupuoli alaspäin. Asetin tyhjän pilttipurkin painoksi lehden päälle. Lehden reunat käpristyvät kivaksi kipoksi. Jos tämän haluaa vahvistaa, voi sen liimata Eri keepperillä, mutta kannattaa silloin varoa, ettei lehti liimaannu valuvasta liimasta kulhoon kiinni.
Loruani saa vapaasti käyttää eli joko lapsi voi itse sen kirjoittaa, jos taitoa ja jaksamista jo riittää tai voitte tehdä siitä kauniin lappusen lahjan mukaan tai liittää korttiin.
Muistathan käydä tykkäämässä myös Höplän Täplän Facebook-sivuista, Instagramista #loruleikit ja kurkkaamassa verkkokauppasta www.loruleikit.fi mm. kuukauden tarjoustuote!
